Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 13.06.2023/Pykälä 48

YMPLTK 22.11.2022 § 188 

Kysymys on ennestään rakennetusta talousrakennuksesta, josta omistaja on ollut käsityksessä, että rakennuksen osalta toimenpideilmoitus on aikanaan lähetetty kuntaan. Kunnasta ei kuitenkaan kyseistä ilmoitusta löydy, joten toimenpideilmoitus vaadittiin. Naapurin huomautuksien takia rakennuksen kokoa selvitettiin tarkemmin. Rakennusjärjestyksen mukaan muualla kuin ranta- ja asemakaava-alueella Toimenpideilmoituksella voi toteuttaa enintään 15 m2:n kokoisen talousrakennuksen ja muulla alueella enintään 50 m2:n talousrakennuksen. Selvitysten jälkeen talousrakennuksen koko ylitti 50 m2 eli hankkeelle vaadittiin rakennuslupa.

Rakennustarkastaja myönsi hankkeelle rakennusluvan ja naapuri teki rakennuslupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen vaatimukset: Luvattomasti rakennetulle varastorakennukselle jälkikäteen myönnetty rakennuslupa tulee mitätöidä / poistaa / kumota /vastaavaa rakennusluvan myöntöperusteiden ollen perustumatta lainsäädäntöön ja säännöksiin kuin myöskin naapurikuulemisten ollen puutteellisia suhteessa maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ensisijaisesti hakija tulee määräaikarajoituksin ohjata poikkeamislupamenettelyprosessiin rakennuslupaprosessin ollen riittämätön mun muassa lainsäädännön suhteen, toissijaisesti varastorakennus tulee määrätä purettavaksi laittomana.

Oikaisuvaatimussa vedotaan MRL 72,1 §:ään, jonka mukaan mukaan vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai se osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Sitten on vedottu MRL 72,3 §:än 4 kohtaan, jonka mukaan 1 momentissa säädetty ei koske olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Päärakennuksena on lomarakennus, joten pykälää ei voi soveltaa. Rakennus on rakennettu vastoin yleiskaavamääräystä ja sijaitsee 100 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä. Yleiskaavassa ei ole lainkaan rakennusoikeutta.

Rantaosayleiskaava on ollut kaikkinensa voimassa jo useita vuosia oikaisuvaatimuksen kohteena olevan rakennusluvan osoittaman rakentamisen aikoihin.

Rakentamisen aikaisessa rakennusjärjestyksessä on rajattu lupamenettelyn asemasta ilmoitusmenettely koskemaan rantaalueella enintään 15 m2:n suuruista talousrakennusta enimmäisharjakorkeuden saaden olla enintään 3,5 metriä (tarkempi säännös löytyy 4 §:stä).

Ilmoitusmenettelyä edes olisi voitu soveltaa varastorakennuksen koon ylittäessä 50 m2 suuruuden. Rakennusluvan liiteasiakirjoissa olevan leikkauspiirustuksen mukaan harjakorkeus on 3,67 metriä, jolloin 3,5 metrin enimmäisharjakorkeuskin ylittyy. Talousrakennus on rakennettu vastoin rakennusjärjestystä.

Rakennus on rakennusjärjestyksen 4 §:n tarkoittamalla ranta-alueella. Naapurikuulemista ei ole suoritettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Oikaisuvaatimuksessa on tarkammin eritelty naapurit, joita ei ole kuultu. Naapurien kuulemiset ovat toteutettu vaillinaisesti, koska rakennuspiirustuksia ei ole esitetty kuultaville.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan rakennuslupapäätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen kerrosalalaskelmassa on ilmoitettu olemassa olevan rakennuksen kerrosalan olevan 62 m2 ja rakennuslupa myönnetty 54 k-m2. Tiedoissa on siten ristiriita.

Rakennustarkastajan toimivaltuuteen kuuluu selvittää asioiden todenperäisyys ja laillisuus suhteessa mm. lakeihin, asetuksiin, oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräyksiin ja rakennusjärjestyksiin. Samoin rakennustarkastajan on noudatettava maanomistajien tasapuolista kohtelua. Valitettavasti näkemykseni mukaan rakennustarkastajan toiminta ei oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa rakennuslupaprosessissa ole ollut asianmukainen.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan oheisaineistona.

---------------------- lausunto oikaisuvaatimusta koskien 23.10.2022:

Ostimme 2001 ensimmäisen 2000 m2 tontin, jolle myönnettiin 200 m2 rakennusoikeutta. (ks. liite) Anoimme rakennusluvan mökille. Saimme luvan ja rakensimme 62 m2 mökin. (ks. liite) Rakennusoikeutta oli tuolloin jäljellä 138 m2.

Aloitimme talousrakennuksen rakentamisen kesällä (elokuussa) 2008 ostettuamme kahteen otteeseen lisämaata aikaisemmin keväällä. Nämä lisämaat rekisteröitiin/liitettiin aikaisemmin omistamaamme määräalaan 26.11.2008.

Lähetimme kunnan rakennustarkastajalle postitse toimenpideilmoituksen talousrakennusta koskien hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista.

Teimme toimenpideilmoituksen aikanaan ilman rakennuspiirustuksia, koska olimme olettaneet, ettei tuollaiselle itserakennetulle maapohjaiselle talousrakennukselle piirustuksia edes tarvita. Teimme silloin naapurikuulemiset suullisesti. Ja koska virastosta ei kuulunut mitään kirjeen lähettämisen jälkeen, oletimme kaiken olevan kunnossa.

Naapureita on kuultu suullisesti ennen talousrakennuksen rakentamista ja kirjallisesti jälkikäteen näyttämättä rakennuspiirustuksia. Voimme nyt kuulla heitä uudestaan kirjallisesti ja lähettää heille nähtäväksi rakennuspiirustukset. Pyydämme heitä lähettämään uudet kuulemiset sähköpostitse Tapio Tonterille.

Liitteenä rakennuslupa, josta näkyy, että rakennuksen kerrosala on 54 m2 ja rakennuksen kokonaisala 62 m2.

Todettakoon, että rakennustarkastajalle on sähköpostitse tullut hankkeeseen liittyviä kuulemislausuntoja naapureilta.

Valmistelija Rakennustarkastaja Tapio Tonteri

 puh. 044 778 0273, sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi

Esittelijä Rakennustarkastaja Tonteri Tapio

Päätösehdotus Pidetään rakennustarkastajan päätös voimassa.

Rakennustarkastaja on tulkinnut asian siten, että kun päärakennukselle on aikanaan myönnetty rakennuslupa ilman poikkeamislupaa rantarakentamissäännöksistä, rakennuspaikka on tulkittu tuolloin olevan haja-asutusaluetta, eikä ranta-aluetta. Tuo tulkinta on merkitty myös rakennuslupapäätökseen 01 0166 000. Tulkinta todennäköisesti johtuu siitä, että rakennuspaikka ei ole tuolloin ulottunut rantaan.

Koska varaston rakentamisajankohta on epäselvä, rakennustarkastaja pitää rakennuspaikkaa MRL 72,2 §:n mukaisena ranta-alueena, jolloin rakennuspaikka ulottuu rantaan saakka. Koska ranta-alueella on sama kielto kuin MRL 72,1 §:ssä ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, niin varaston katsotaan olevan MRL 72,3 § 4 kohdan mukaisesti olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvaksi talousrakennukseksi. Tulkintaan vaikuttaa autotalli/ varaston sijainti vähintään yhtä etäällä rannasta kuin päärakennus, se tukeutuu enemmän päärakennukseen kuin rantaan käyttötarkoituksen perusteella ja sijaitsee pihapiirissä.

MRL 72,3 § 4 kohdan mukainen olemassa oleva asuinrakennus tarkoittaa myös lomarakennusta.

Päijänteen rantaosayleiskaavassa maa-ja metsätalousvaltaisella alueella M on sallittu rakennuslain 4 §:ssä tarkoitettu haja- asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Rakennus ei ole 100 metrin päässä rannasta, hanke on siltä osin kaavan vastainen. Päärakennuksen rakennuslupa on selkeästi myönnetty ranta-alueen ulkopuolelle (haja-asutusalue) ja se on lopputarkastettu 30.7.2008. Tuolloin on syntynyt rakennuspaikka, siitä huolimatta, että se ei ole merkitty oikeusvaikutteiseen rantayleiskaavaan. MRL on hierarkiassa vahvempi kuin oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joten tässä tapauksessa rakennustarkastaja katsoi oikeaksi myöntää luvan edellä mainituin perustein.

Tuo rakentamisaikaisessa rakennusjärjestyksessä oleva säännös enimmäisharjakorkeudesta 3,5 metriä koskee enintään 15 m2:n talousrakennuksen rakentamista ilmoitusmenettelyllä, jollaisesta rakennuksesta ja menettelystä ei tässä rakennuslupa-asiassa ole kysymys.

Rannalla, vieressä ja vastapäätä olevat naapurit on kuultu. Hakija on kuitenkin kuullut naapureita vielä lausuessaan oikaisuvaatimuksesta. Kun kysymyksessä on jo ennestään vuosikausia paikallaan ollut rakennus, välttämättä ei piirustuksia ole tarvinnut toimittaa naapureiden kuulemisessa. Naapurit eivät ole huomauttaneet hankkeesta.

Päärakennuksen rakennusluvassa 01 0166 000 rakennuksen kerrosala on merkitty 54 m2 ja kokonaisala 62,5 m2. Asemapiirroksessa kerrosalaksi on merkitty 62 m2. Pyydetään hakijaa korjaamaan asemapiirros oikeaksi. Tuo virhe ei ole kuitenkaan vaikuttanut tehtyyn rakennuslupapäätökseen.

Todettakoon, että oikaisuvaatimuksen tekijä on kuolinpesän osakas (2 osakasta). Kuolinpesä omistaa 3/8 naapurikiinteistöstä ja he ovat erimielisiä. Pesänselvittäjä on antanut lausunnon naapurin kuulemista varten.

MRL 187 §:n mukaan oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus. Hallintolain 11 §:n mukaan asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Katsotaan, että kuolinpesä on osakas ja näin ollen katsotaan, että oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole oikeutta tehdä yksinään oikaisuvaatimusta.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

 Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

 Heta Ahava saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana klo 15.12.

YMPLTK 13.06.2023     

433/10.03.00/2022  

Oikeuskanslerin virastoon on 29.4.2023 saapunut ----------- kantelu (liite 1), joka koskee Asikkalan kunnan rakennusvalvonnan menettelyä asiakirjapyyntöön vastaamisessa. Oikeuskanslerin virasto on pyytänyt asiassa selvitystä 7.8.2023 mennessä.

Kantelija arvostelee 6.12.2022 sähköpostitse esittämäänsä asiakirjapyyntöön vastaamatta jättämistä ja sitä, että muistutusten (4.3.2023, 13.3.2023 ja 19.3.2023) jälkeenkään hän ei ole saanut Mäntyrinne -nimisen kiinteistön omistajien ----------- 23.10.2023 antaman lausunnon (liite 2) liitteitä, vaikka hänelle on kunnasta näin esitetty. Mainittu lausunto liittyy rakennuslupa-asiaan 22- 0166-R (liite 3), jota on käsitelty Asikkalan kunnan ympäristölautakunnassa 22.11.2022 § 188. Rakennuslupa koski --------- talousrakennusta, joka on kooltaan 54 m2. Kantelija haki oikaisua rakennustarkastajan päätökseen. Ympäristölautakunta piti rakennustarkastajan päätöksen voimassa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on kuolinpesän osakas (kaksi osakasta). Kuolinpesä omistaa 3/8 naapurikiinteistöstä ja he ovat erimielisiä. Oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ollut oikeutta yksin tehdä valitusta.

----------- on valittannut rakennusluvasta 22-0166-R, josta on saatu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös (liite 4) 23.2.2023. Hallinto-oikeuden päätös kumosi ympäristölautakunnan päätöksen ja jätti valituksen tutkimatta. Perusteluna oli, että valittajalla ei ollut muutoksenhakuoikeutta ja Asikkalan kunnan ympäristölautakunnan olisi tullut jättää hänen valituksensa tutkimatta.

Valmistelija Lupatarkastaja Miia Virolainen

 puh. 044 778 0948, sähköposti: etunimi.sukunimi(a)asikkala.fi

Esittelijä Lupatarkastaja Virolainen Miia

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää lähettää tämän selvityksen liitteineen Oikeuskanslerille.

Lausunto (liite 2), jonka puuttuneisiin liitteisiin ----------- viittaa, on lähetetty sähköpostilla 23. lokakuuta 2022 rakennustarkastaja Tapio Tonterille. Tapio Tonteri on siirtynyt toisen kunnan palvelukseen huhtikuun 2023 alusta alkaen. Rakennusvalvonnan viranhaltijan tehtäviä on hoitanut uudessa lupatarkastajan virassa Miia Virolainen. ------------- on vastattu hänen esittämiinsä kysymyksiin 7.3.2023 (liite 5) ja 5.6.2023 (liite 6). Uusi rakennusvalvonnan viranhaltija on vastannut kysymyksiin. ----------- oli kysynyt, että miksi rakennusvalvonta ei selvitä kiinteistöjen haltijoiden tietoja. Vastauksena oli, että sellaista rekisteriä ei ole, mistä haltijatiedot saisi. -------- lausunnon liitteitä ei ole selvityksestä huolimatta löydetty. Lausunnosta ja asiayhteydestä voi kuitenkin selvästi päätellä, että liite viittaa mökin rakennuslupaan vuodelta 2001, joka on esitetty liitteenä 7 ja se on lähetetty ------- tiedoksi 5.6.2023.  

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.