Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.02.2024/Pykälä 13

YMPLTK 21.02.2024 § 13  

281/11.01.00/2023  

Luvan hakija

VK-konepalvelut Oy

Y-tunnus: 2749683-5

Yhteyshenkilö: Vili Kumpulainen

Hakemus

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen hakemus harjusoran ja kiven murskaukselle. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Ympäristölupahakemus sisältää hakemuksen toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Kiinteistöt

Toiminta tulisi sijoittumaan kiinteistölle Mäenrinne (16-404-12-10) Asikkalan kunnan Iso-Äiniön kylän alueella. Käyntiosoite tilalle on Härkämäentie 113.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin sekä liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7e mukaan siirrettävälle murskaamolle on oltava ympäristölupa, jos sen toiminta-aika on vähintään 50 päivää.

Kyseessä ovat valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin 6b-kohdassa tarkoitetut toiminnot, jolloin ympäristölupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristön-suojeluviranomainen.

Aikaisemmat luvan ja kiinteistön käyttöä koskevat sopimukset

Toiminto on alueelle uusi.

Asikkalan ympäristölautakunta myönsi 15.2.2019 alueelle maa-ainesluvan 82 000 m3 kiviainesmäärälle 1,2 ha alueelta. Vuotuinen ottamisen keskimäärä noin 8 200 m3. Lupa on voimassa 31.8.2028 asti.

Alueelle myönnettiin 12.12.2022 melulupa murskaamiseen 5 päivän ajaksi.

Toiminnan sijainti ja alueen ympäristö

Siirrettävän murskausaseman käyttöpaikka sijaitsee Asikkalan kunnan Iso-Äiniön kylän alueella tilalla Mäenrinne. Kohteen kiinteistörekisteritunnus on 16-404-12-10. Tila sijaitsee Iso-Äiniön kylästä noin 500 m länteen. Lahti-Jyväskylä väliseltä valtatie 24:ltä on kohteeseen matkaa noin 800 m. Alueelle kuljetaan Härkämäentietä pitkin, josta metsätietä pitkin kohteeseen.

Kohdealueella on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 15.4.2019 (diaarinro 978/1/8) ja kuulutusten myötä oleva Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014. Alue on merkitty kaavassa vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv) ja kulttuuriympäristön kannalta tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Noin 500 m etäisyydellä lounaasta länteen sijaitsee laajempi yli 100 ha luonnon ydinalue.

Alue sijaitsee Kurhila-Hillilän kulttuurimaiseman alueella. Se on II Salpauselän maisematyyppiä edustava monipuolinen maatalousmaisema, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta Kurhila-Pulkkila maisemaaluetta. Alueelle on ominaista laajat, kumpuilevat pellot ja pitkät näkymät. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat kaakossa (asuinrakennus 10:14) ja etelässä (asuin- sekä lomarakennus 10:20) 200-300 metrin päässä ottamisalueelta.

Toiminta-alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita, eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Alueelle tehtiin vuonna 2019 luontoselvitys maa-aineslupahakemuksen yhteydessä. Selvityksestä on laadittu raportti: Asikkalan Härkämäen luontoselvitys 2019, Luontoselvitys Metsänen 5.9.2019. Luontoselvityksessä ottamisalueen ympäristöstä ei löydetty erikoisia luonnonesiintymiä tai suojeltuja lajeja.

Lähin Natura 2000 aluemaiseksi kohteeksi luokiteltu alue on Aurinkovuori (FI0301005), mikä sijaitsee noin 4,4 km etäisyydellä.

Kaakossa noin 1,2 km etäisyydellä sijaitsee laajempi Kurhila-Pulkkilan maisemakokonaisuus (MAO040047).

Lähin kulttuurihistoriallinen suojelukohde tai muinaisjäännös Karsillan mylly sijaitsee noin 620 m etäisyydellä kohdealueen lähimmästä rajasta.

Alue sijaitsee 2E-luokan pohjavesialueella (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen) (Iso-Äiniö-Kurhia, 0401656). E-luokituksen perusteena on ympäristöstään selvästi erottuva Kananojan puronvarsi, joka rajoittuu rehevään korpisuohon. Alueella on laaja lähteikköalue, joka on merkittävä ja suoraan pohjavedestä riippuvainen. Alue on suojeltu vesilain ja metsälain nojalla. Pohjavesialueen pinta-ala on 8,36 km2 , josta muodostumisalueen ala on 4,57 km2 . Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on 2 900 m3 /vrk.

Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta

Toiminnan yleiskuvaus

Toiminnan tarkoituksena on kivimurskeen tuotanto. Toiminnassa murskataan maa-ainestenotossa syntyvää kiviainesta. Murskausta tehdään keskimäärin noin 50 tuntia 1-2- vuoden välein. Murskausjakson pituus on noin 3-10 päivää.

Sora ja kivet syötetään murskaimelle kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmis tuote varastoidaan eri raefraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin noin 4-8 metrin kasoihin. Kiviainestuotteet kuljetetaan käyttökohteeseen kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä.

Toiminnassa käytetään pyöräkuormaajia ja kaivinkonetta pintamaan kuorimiseen, siirtokuljetuksiin ja lastauksiin sekä välppää ja seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Lisäksi alueella käytetään ajoittain murskauslaitosta.

Työkoneet pidetään ottoalueella sijaitsevalla tukitoiminta-alueella työajan ulkopuolisina aikoina. Pyöräkuormaajan ja muiden ajettavien koneiden tankkaus suoritetaan myös ko. alueella. Alueen maapohja suojataan tiiviillä vettä ja öljytuotteita läpäisemättömällä materiaalilla esim. HDPE-muovikalvolla, joka suojataan alle ja päälle levitettävällä suojahiekalla. Polttoaineet säilytetään huoltoauton sisällä olevassa säiliössä ja tuodaan alueelle vain tankkausta varten. Murskausalue Meluilmoituksella saatua väliaikaista murskauslupaa varten alueelle rakennettiin erillinen murskausalue. Murskaaminen suoritettiin ja tullaan suunnitellun luvan myötä suorittamaan jatkossa ainoastaan kyseisellä alueella. Murskausalueen maaperä suojatiin reunoiltaan korotetulla tiiviillä vettä ja öljytuotteita läpäisemättömällä 2.0 mm HDPE-muovikalvolla, joka suojattiin alle ja päälle levitetyllä suojahiekalla. Jos alueelle kertyy murskausjaksolle osuvana sateisena aikana vettä haitallisessa määrin, puhdas vesi pumpataan pois ja jos on likaista, imetään vesi loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Mahdolliset öljyvalumat ja öljyn likaama maa-aines poistetaan aina välittömästi. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Murskauslaitos tuodaan alueelle yleensä valmiiksi tankattuna ja toimintajakson ollessa suhteellisen lyhyt, ei lisätankkausta yleensä tarvita. Jos se on tarpeen, murskauslaitos tankataan suojatulla alueella. Säiliöauto ajetaan murskauslaitoksen tankin viereen. Murskauslaitos on suojatulla alueella koko ajan ollessaan kohteessa.

Murskaus suoritetaan ulkopuolisen urakoitsijan murskauslaitoksella ja se tuodaan alueelle vain murskausjakson ajaksi. Alueella käytetään polttomoottorikäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta. Murskauslaitos koostuu tyypillisesti esimurskaimesta, mahdollisesti välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta, kuljettimista sekä seuloista. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Laitoksen kokoonpano vaihtelee kulloisenkin urakoitsijan laitteiston mukaan. Ympäristövaikutuksissa ei ole oleellisia eroja. Murskauslaitos täyttää suojausasteeltaan Tielaitoksen määrittelemät B-luokan vaatimukset (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu TIEL 2270006). Kyseessä on siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kastelemalla ja suojaamalla mm. seulastot, hihnat ja kuljettimet sekä muut huomattavat pölylähteet koteloimalla. Pölynsidontaan käytetään vettä.

Murskaimelle liian suuret kivet rikotaan pienemmiksi ennen murskausta. Rikotus tehdään yleensä hydraulisilla iskupalkkivasaroilla, jotka ovat liitetty joko kaivinkoneiden tai traktori-kaivureiden puomeihin. Iskuenergia tuotetaan koneen hydraulipumpulla. Rikotus tehdään yleensä kuopan pohjatasolla. Rikotusmäärä on kohteessa vähäinen.

Toiminta-aika

Toiminta on ympärivuotista mutta jaksollista. Kiviainesta murskataan varastokasoihin ja varastojen ehtyessä toteutetaan uusi tuotantojakso. Murskausjaksoja on 1.2 vuoden välein. Jakson pituus on 3.10 vuorokautta. Lastauksia ja kuljetuksia on ympäri vuoden. Etäisyys murskausalueelta on vähintään 200 m lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.

Hakemuksessa on esitetty toiminta-ajoiksi murskauksen osalta ma-pe 7-18, rikotuksen osalta 8-18 ma-pe ja kuormaamisen sekä kuljetuksen osalta ma-pe 6-22 sekä arki lauantaisin 7-18. Lisäksi kuormausta ja kuljetusta voidaan tehdä satunnaisesti muina aikoina, poikkeamina on enintään 20 kpl vuodessa. Lauantaikuljetukset ovat tärkeitä mm. mökkiläisten halutessa aineksia viikonloppuisin. Määrät ovat kuitenkin vähäisiä. Kuormaamisesta ja kuljetuksista syntyvä melu ei aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä.

Tuotteet ja raaka-aineet sekä kemikaalit ja energian käyttö

Toiminta on ympärivuotista ja keskimääräinen tuotantomäärä vuosittain on noin 3000-10000 tonnia mursketta. Kiviaines, joka myydään jalostamattomana tai vain seulottuna, ei ole mukana ym. luvuissa. Murskattavan aineksen osuus on arviolta noin 20 % tuotannosta.

Alueella säilytetään vettä 10-20 tonnia vuosittain säiliökontissa. Työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä, jota säilytetään tukitoiminta-alueella pieniä määriä tai tuodaan säiliöautolla suoraan tankkin. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä ei varastoida alueella.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Raaka-aine annostellaan murskaimelle kaivinkoneella tai kuljetetaan pyöräkuormaajalla. Murske kuljetetaan varastokasalle pyöräkuormaajalla.

Päästöt; melu, tärinä ja pöly

Ilmapäästöjä syntyy työkoneiden käyttämästä kevyestä polttoöljystä. Ilmapäästöjen suuruus voidaan laskea ominaispäästöarvoilla ja keskimääräisellä vuotuisella polttoainekulutuksella. Hiukkaspäästöt ovat noin 0,002 t/a, typen oksidipäästöt 0,06 t/a, rikkioksidipäästöt 0,00003 t/a ja hiilidioksidipäästöt noin 9 t/a.

Ilmaan joutuvan kivipölyn määrää ei voi määrittää nykyisin taloudellisesti käyttökelpoisin menetelmin. Valtaosa syntyvästä kiviainespölystä laskeutuu ottamisalueelle.

Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja.

Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla ja koteloinnilla sekä kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla.

Rikotus aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista. Rikotustarve alueella on hyvin vähäinen. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja soran

syötöstä aiheutuvaa "kohinaa" ja kivien syötöstä syntyvää kolinaa, joita vaimennetaan syöttösuppilon kumituksilla yms. rakenteilla. Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden äänitehotasot Lwa (dB) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat:

• Murskauslaitos 120-124
• Rikotin 113-118
• Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115
• Kaivinkone 110-116

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaakossa (RN:o 10:14) noin 200 m etäisyydellä sekä etelässä (RN:o 10:20 sekä 10:22) noin 270 m etäisyydellä murskausalueesta sekä lounaassa (RN:o 37:7) noin 250 m murskausalueesta. Kyseiset häiriintyvät kohteet sijaitsevat korkean harjun takana. Kaakon ja etelän puolelle jää jopa 20- 34 m korkeat soramäet, jotka ehkäisevät erittäin tehokkaasti melu leviämistä. Lounaan suunnassa olevan uuden asuinrakennuksen ja murskauspaikan välinen maasto on esitetty hakemuksen liitteessä. Siitä nähdään että murskausmelu ei pääse leviämään suoraan kohteeseen vaan vaimentuu maaston muodostamiin rinteisiin. Melun leviämistä ympäristöön vähennetään sijoittamalla murskauslaitos alueen pohjatasolle (pohjataso noin +136.137). Alueen reunojen luontaiset penkereet toimivat tehokkaina meluesteinä. Murskaustoiminnan äänet kuuluvat vain heikosti lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Korkeat luontaiset maastomuodot ehkäisevät melun kulkeutumista kyseisiin kohteisiin. Etäisyydet ja meluesteet huomioiden toiminnasta aiheutuva päiväajan melutaso on kaakon ja etelän puoleisissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa alle 45 dB (LAeq). Lounaan puoleiseen kohteen melutaso jää alle 55 dB (LAeq). Melutasot alittavat melun yleiset ohjearvot lähimmissäkin häiriintyvissä kohteissa. Melutasot on arvioitu. Arviointi perustuu monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista saatuihin kokemuksiin sekä alan kirjallisuuslähteisiin.Murskauksen ja rikotuksen lisäksi myös pyöräkuormaajien liikenne tapahtuu ottoalueen pohjalla ottorintausten ja varastokasojen suojassa.

Toiminta aiheuttaa vain vähäisiä tärinävaikutuksia. Niillä ei ole merkitystä ympäristölle

Päästöt: maaperä, pohjavedet ja pintavedet

Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Kemikaaleja ei varastoida maavaraisesti.

Pohjavesialueen kuvauksessa esitetään, että vedenottamisen kannalta parhain alue on Kurhilan kyläkeskuksen pohjoispuolinen alue. Ottamisalueelta on etäisyyttä kyseiselle alueelle noin 4,5 km. Lisäksi pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueella kohti pohjoista eli poispäin Kurhilan kyläkeskuksesta, mikä sijaitsee etelässä ottamisalueesta. Nykyisen ottamisluvan mukaisesti alueella on seurattu pohjaveden pinnan korkeutta säännöllisesti 2019 alkaen. Pohjavedenpinta on vaihdellut +126,5.126,94 välillä. Vaihteluväli on ollut 0,44 m. Pohjaveden pinnan korkeudessa tapahtuu luontaisesti vaihtelua ja kyseistä mittauksien antamaa vaihteluväliä voidaan pitää luonnollisena. Samalla on myös seurattu alueen pohjaveden laatua. Kaikki mitatut parametrit ovat sallituissa pitoisuuksissa ja ne täyttävät STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset.

Ottamisalueen pintavedet imeytyvät maaperään eikä pintavesiä kulkeudu alueen ulkopuolelle. Toiminta ei vaikuta alueen vesistöihin eikä niiden käyttöön.

Toiminnasta syntyvät jätteet

Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääasiassa sekajätettä ja metalliromua. Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäte-erä on korjauksissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 100 kg/a). Energiajätettä syntyy noin 50 litraa vuodessa ja sekajätettä noin 20 litraa vuodessa. Jätehuoltoyritys noutaa ko. jätteet kunnalliseen jätteenkäsittelyyn tai toiminnanharjoittaja vie jätteet hallille työpäivän aikana. Huoltoja ei tehdä murskausalueella. Kalustorikon sattuessa tehdään vähäisiä korjauksia. Siten tuotantoalueella syntyy vain vähäisessä määrin ongelmajätettä kuten akkuja ja jäteöljyjä (noin 5 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (noin 3 kg/a). Ongelmajätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan luvalliselle ongelmajätteen jatkokäsittelijälle. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa.

Tuotantoalueella ei hakemuksen mukaan synny jätevesiä.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Murskauksen pölypäästöjä vähennetään pölyn sidonnalla, koteloinneilla sekä putoamiskorkeuden säätelyllä. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa. Toiminta tapahtuu ottamisrintausten suojassa. Varastokasat sijoitetaan murskauslaitteiston ja häiriintyvän kohteen väliin, jolloin melun ja pölyn leviämistä voidaan edelleen tehostaa. Käytössä on nykyaikainen murskain, jossa koteloidut hihnat ja kuljettimet sekä kumipintaiset, meluhaittoja vähentävät "suppilot". Murskaus suoritetaan suojatulla alueella. Polttoaineet säilytetään huoltoauton säiliössä, josta työkoneita tankataan tarpeen mukaan. Pyöräkuormaaja säilytetään varikkoalueella tiivispohjaisella alustalla. Laitteistot edustavat hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytännöt ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja. Tarvittaessa meluntorjuntaa tehostetaan. Pölypäästöt eivät aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä, koska toiminnassa käytetään pölynsidontaa ja pölylähteiden kotelointia. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle. Toiminta ei aiheuta merkittävää häiriötä lähimmälle asutukselle eikä vaaranna ihmisten terveyttä.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Toiminta-alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Toiminnalla ei ole merkittävää luontovaikutusta. Murskauksella ei ole vaikutuksia rakennuksiin tai ympäristön rakenteisiin.

Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset

Ilmaan joutuvia päästöjä ovat pölyn lisäksi polttoaineiden käytöstä johtuvat työkoneiden pakokaasupäästöt. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt eivät ole alueellisesti merkittäviä. Murskauslaitoksen pölyntorjuntatoimenpiteiden ansiosta ottamisalueen ulkopuolelle laskeutuvan pölyn määrä on vähäinen eikä aiheuta haittaa lähiympäristön asukkaille. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 200 m etäisyydellä. Syntyvä kivipöly laskeutuu valtaosin ottamisalueelle tai kasvien pinnoille ennen em. asuinrakennusta. Kasvien pinnalle laskeutuvat puhdas kivipöly huuhtoutuu sadeveden mukana maahan.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Hakemuksessa todetaan, että nykyisellä ottamistoiminnalla ei ole ollut vaikutusta pohjaveden määrään tai laatuun. Mahdollisiin riskitilanteisiin varaudutaan parhailla käytettävissä olevilla keinoilla.

Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen johtuen koneiden ja laitoksien säilytyksestä tiivispohjaisella alueella. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Murskauslaitteiden tankkaus suoritetaan pohjavesisuojatulla alueella. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti:

• Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille
• Vapaana oleva öljy imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon
• Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle ja ympäröidään tarvittaessa imeytysaineella
• Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan
• Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua

 Toiminnan tarkkailu

Murskausjakson päivittäiseen tarkkailuun kuuluu seuraavat asiat:

• Urakoitsijatiedot
• Murskausaika
• Tuotteet ja tuotantomäärät
• Rikotusaika
• Sää
• Suojarakenteiden kunto

Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi työmaapäiväkirjaan kirjataan mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeamat maaperän ja pohjaveden suojaamisen kannalta tärkeissä rakenteissa ja korjaavat toimenpiteet.

Pohjavesitarkkailu ehdotetaan hoidettavan edelleen maa-ainesluvan mukaisesti. Pohjavedenpinnan tasoa tarkkaillaan 3 kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden laatua seurataan vuosittain otettavilla suppeilla analyyseilla ja 3 vuoden välein tehtävällä laajalla analyysillä. Mineraaliöljyt on täsmennetty koskemaan C10-C40 hiilivetyjä, josta alueella käytettävä kevyt polttoöljy pääosin koostuu.

Toiminnan aiheuttamaa melua seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli melutaso nousee, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä. Tarvittaessa melutaso mitataan.

Pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli nämä nousevat kohtuuttomalle tasolle, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Vireilletulo ja tiedottaminen

Hakemus on saapunut ympäristönsuojeluviranomaiselle 20.6.2023. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella, joka on yhdessä hakemusasiakirjojjen kanssa pidetty nähtävänä Asikkalan kunnan sähköisellä ilmotustaululla 20.9.-23.10.2023 välisenä aikana. Lisäksi hakemuksesta on ilmoitettu 23.9.2023 paikallisessa Seutuneloset-lehdessä. Asianosaisille on lähetetty kirjallisesti tieto lupahakemuksesta.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydetttiin lausuntoa Hämeen ELY-keskukselta sekä Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä.

Hämeen ELY-keskuksen 18.10.2023 tulleessa lausunnossa sanotaan seuraavaa:

Hämeen ELY-keskus katsoo, että murskauslaitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa esitetty vuotojenhallinnan ratkaisut ovat kuitenkin riittämättömiä, ottaen huomioon laitoksen sijainti vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomion seuraavaa:

• Hakemuksessa on esitetty, että se koskisi olemassa olevaa toimintaa. Kyse on kuitenkin ympäristönsuojelulain kannalta kokonaan uudesta luvasta, ja ympäristölupaharkinnassa hanketta tulee arvioida uuden murskaamon sijoittamisena kyseiselle alueelle. Alueelle myönnetty maa-aineslupa tai aiemmin meluilmoituksella toteutettu murskaus eivät muuta tulkintaa.
• Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.
• Murskauslaitoksen polttoainesäiliöt ja -putkistot ym. erityistä riskiä aiheuttavat kohdat tulee olla suojattu erillisellä kiinteällä suoja-altaalla.
• Tankkauksessa käytettävän huolto- tai säiliöauton tulee mahtua kokonaisuudessaan suojatulle alueella tankkaustapahtuman ajaksi. Ylitäyttöihin ja letkurikkoihin varautumiseksi, tulee tankkauksen aikana letkujen ja täyttöyhteiden alla käyttää suoja-allasta, joka vastaa tilavuudeltaan polttoainesäiliötä.
• Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten vesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista. Mikäli suojattujen alueiden vesiä aiotaan imeyttää pohjavesialueelle, tulee ne johtaa I luokan öljynerottimen kautta, myös murskausjaksojen ulkopuolella.
• Pohjaveden virtaussuunnan varmistamiseksi sekä pohjaveden laadun seurantaa varten tulee välittömästi murskauslaitoksen sijoituspaikan pohjoispuolelle asentaa uusi pohjaveden havaintoputki ennen ensimmäistä murskausjaksoa. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain otettavin näyttein. Hakemuksessa esitetty analyysivalikoima on riittävä. Myös mahdollisesti imeytettävän veden laatua tulee seurata vuosittain.
• Lupa tulee myöntää määräaikaisena niin, että se on voimassa enintään maa-ainesluvan voimassaolon ajan.

Tässä lausunnossa on hakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta.

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden 22.9.2023 tulleessa lausunnossa sanotaan seuraavaa:

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä, että alueella harjoitetusta ottamistoiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa. Seuraavat seikat tulisi kuitenkin huomioida ympäristölupaprosessissa.

Pohjaveden suojelu tulee erityisesti huomioida toiminnassa, koska toiminta-alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun tai määrään. Toiminnan pohjavesivaikutusten tarkkailua tulee jatkaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Velvoitteet tulisi yksilöidä lupamääräyksissä. Pohjavesinäytteenottajalla tulisi olla koulutus tai pätevyys näytteenottoon.

Työkoneiden tankkaus sekä öljytuotteiden, jätteiden ja kemikaalien varastointi tulee järjestää suojatulla tukitoiminta-alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Häiriötilanteisiin, kuten öljyvuotoihin varautuminen tulee hoitaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Myös ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää toimintaan häiriötilanteissa.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakijan arvion mukaan murskauslaitoksen toiminnasta ei tule aiheutumaan meluhaittaa asutukselle. Terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hakija tulisi velvoittaa laatimaan laskennallinen meluselvitys lähimmille kiinteistöille aiheutuvasta melukuormasta ennen luvan myöntämistä tai selvittämään toiminnasta aiheutuva melutaso melumittausten avulla ensimmäisen murskausjakson aikana. Murskausalueen lähistöllä sijaitsee useita asuin- tai lomarakennuksia ja lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, joten ympäristöön aihetuvan melukuormituksen selvittäminen hakijan toimesta olisi perusteltua. Melutasoa selvitettäessä tulee huomioida toiminta-alueen kaikkien melua aiheuttavien työvaiheiden aiheuttama kokonaismelukuormitus. Mallinnus- tai mittaustulosten perusteella hakija tulisi tarvittaessa velvoittaa tehostamaan meluntorjuntatoimenpiteitä.

Melun aiheuttaman viihtyvyyshaitan vähentämiseksi lupaehdoissa tulisi rajata murskauksen sekä kuormaamisten ja kuljetusten vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyiksi. Sunnuntaisin ja arkipyhinä ei toimintaa tulisi sallia. Toiminnan seurauksena syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pölyhaittojen vähentämiseksi toiminta-alueella ja liittymäteillä sekä tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä.

Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölynsidonassa voida käyttää suolausta. Toiminta-alueella kertyvistä hulevesistä ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä pintavesistöille, joihin ne johdetaan. Hakijan tulee tarkkailla pintavesien muodostumista ja tarvittaessa käsitellä vedet laskeutusaltaassa ennen maastoon johtamista. Hakijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa VK-Konepalvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen

Hakijalta on pyydetty vastinetta lausuntoihin 25.10.2023. Hakija on antanut seuraavan vastineen:

Hakemuksessa esitettiin melusta seuraava arvio: "Murskaustoiminnan äänet kuuluvat vain heikosti lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Korkeat luontaiset maastomuodot ehkäisevät melun kulkeutumista kyseisiin kohteisiin. Etäisyydet ja meluesteet huomioiden toiminnasta aiheutuva päiväajan melutaso on kaakon ja etelän puoleisissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa alle 45 dB (LAeq). Lounaan puoleiseen kohteen melutaso jää alle 55 dB (LAeq). Melutasot alittavat melun yleiset ohjearvot lähimmissäkin häiriintyvissä kohteissa. Melutasot on arvioitu. Arviointi perustuu monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista saatuihin kokemuksiin sekä alan kirjallisuuslähteisiin." Tarkennamme tässä vielä meluarviota. LIITTEENÄ 2.2 on 27.12.2023 päivitetty asemapiirros. Hakemuksessa esitetty LIITE 11 sisälsi maastoleikkauksen murskausalueen ja lounaan puoleisen lähimmän asuinrakennuksen väliltä. Leikkausta on täydennetty LIITTEESSÄ 11.2. Siinä on esitetty maaston meluesteet ja tulkittu niiden teholliseksi korkeudeksi 10 m. Lähin harjanne on noin 60 m etäisyydellä murskauslaitoksesta. Toinen harjanne on lähempänä taloa. Molemmilla on merkittävä melua vaimentava vaikutus. Lähin leikkaa melupäästöä heti aluksi ja jälkimmäinen ehkäisee myös melun kaartumista kohteeseen. Melutason arviointiin käytettiin myös Tielaitoksen laatimaa tuotannon yleisohjetta - Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994. Ohjeen sisältämien melun vaimenemiskäyrästöjen perusteella saadaan lounaan puoleisen asuinkohteen melutasoksi noin 45.48 dB (LAeq). Kohteen suunnassa on kuitenkin myös toinen melua vaimentava harjanne, joten todellisuudessa melutaso on alempi. Kuva on esitetty LIITTEESSÄ 12.

Samasta käyrästöstä voidaan arvioida 15 m esteen kokoa käyttäen (todellisuudessa melueste on paljon korkeampi), että kaakon ja etelän puoleisissa kohteissa melutaso jää alle 45 dB (LAeq). Melutasot jäävät alle ohjearvojen, joita kiviainestoiminnassa pidetään raja-arvoina. Suojatun murskausalueen vesien käsittely Murskausalueen maaperä on suojattu HDPE-muovikalvolla. Kalvon päällä on noin 40 cm kerros maata. Kalvon alueella on kaivo, jonka pohja on kalvon pinnassa ja yläpää maanpinnan tasossa. Kaivosta nähdään, jos kalvon päälle kertyy vettä. Kun vesipinta nousee ylemmäksi, poistetaan sitä pumppaamalla. Hakemusta muutetaan siten, että vesi pumpataan umpisäiliöön ja toimitetaan luvanhakijan hallille, jossa se lasketaan öljynerotinkaivon kautta viemäriverkostoon. Lisäksi veden pumppausta/poistoa nopeutetaan siten, että kalvon päälle asennetaan salaojaputki/tai putkia, jotka liitetään kaivoon. Tällöin vesi kulkeutuu nopeammin kalvon alueelta kaivoon. Veden poistoa tarvitaan enimmäkseen syksyllä. Kesällä suuri osa sadevedestä haihtuu. Kuten hakemuksessa esitettiin, mahdolliset öljyvalumat ja öljyn likaama maa-aines poistetaan aina välittömästi. Siten vesi on aina puhdasta. Öljynerotinkaivon kautta johdettuna veden puhtautta ei ole tarpeen varmistaa. Pohjaveden virtaussuunta ja tarkkailu Ottoalueen pohjavesiputki PVP 1174-1 asennettiin vuonna 2019. Sen jälkeen siitä on seurattu säännöllisesti vesipintaa ja otettu vuosittain vesinäyte. Pohjavesi on ollut hyvälaatuista eikä siinä näy mitään toiminnasta aiheutuneita muutoksia. Putken yläpinta tarkistusmitattiin 22.12.2023. Kohteen eteläpuolella tilalla 16-404-10-20 olevan kaivon vesipinta mitattiin vuonna 2017 ja nyt uudestaan 22.12.2023. Samalla mitattiin myös pohjavesiputken PVP 1174-1 vesipinta. Pohjavesiputken kaikki vesipintahavainnot on esitetty LIITTEESSÄ 13. LIITTEENÄ 2.2 on 27.12.2023 päivitetty asemapiirros. Samaan aikaan tehdyn mittauksen perusteella nähdään, että etelässä olevan kaivon vesipinta on 5 cm ylempänä. Pohjaveden virtaussuunta on alueella siten kohti pohjoista. Pohjavesiputki ei ole virtaussuuntaan aivan parhaimmassa paikassa mutta näemme, että pienellä alueella yksi pohjavesiputki on riittävä.

Muu käsittely

Hakemuksesta käytiin ympäristölupaan liittyvä neuvottelu ympäristöluvan hakijan, Hämeen ELY-keskuksen ja lupaa valmistelevan viranhaltijan kesken. Neuvottelusta tehtiin muistio, joka on selostettu alla:

Hakemuksessa on mainittu, että meluluvallista ja maa-ainesluvallista toimintaa on ollut alueella ennenkin. Asiasta painotettiin kuitenkin, että ympäristölupahakemuksen toiminta on alueella uusi. Tämä tullaan mainitsemaan lupapäätöksessä.

Alueella on murskattu kerran aikaisemmin meluluvalla. Tällöin alueelle on tehty HDPE-kalvosta tukitoimintoalue, jossa murskaus suoritetaan. Näin pienennetään syntyvää riskiä pohjavedelle. Olemassa oleva tukitoiminta-alue on kooltaan noin 5x12 metriä. Lupahakemuksessa mainittua kaivoa ei alueelle ole vielä tehty, se on tarkoitus tehdä luvan saatua lainvoiman. Kaivosta voidaan tarkkailla myös tukitoiminta-alueelle kerääntyvän veden mahdollista likaantumista silmämääräisesti. Alueella käydään kesäkaudella lähes päivittäin, tukitoiminta-alueella säilytetään murskausjaksojen ulkopuolella työkonetta. Talvella konetta ei säilytetä alueella, eikä maa-ainesottoa talvella juurikaan ole. Lausunnossa oli kiinnitetty huomiota siihen, että tukitoiminta-alueella täytyy pystyä tankkaamaan niin, että tankkauskalusto mahtuu alueelle kokonaan. Alueella tankataan autosäiliöstä, joten nykyisellä kalustolla tankkaus pystytään tekemään lausunnossa mainitulla tavalla. Tämä tullaan myös laittamaan lupamääräyksiin.

Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa on mainittu, että tukitoimintoalueelta ei saa johtaa missään tilanteessa vesiä imeytettäväksi maa-ainestenottoalueelle. Vedet tulee ohjata umpisäiliöön, kuljettaa muualle käsiteltäväksi tai alue tulee kattaa murskausjaksojen ulkopuolella sade- ja sulamisvesien pääsyn estämiseksi alueelle. Tämä kohta tullaan ottamaan huomioon lupamääräyksissä ja toiminnanharjoittaja päättää itse, mikä on mieleisin toimenpide määräyksen täyttämiseksi.

Lausunnossa mainitaan, että alueelle tulee asentaa uusi pohjavesiputki, koska nykyinen putki ei kerro toiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen, kun otetaan huomioon pohjaveden virtaussuunta. Nykyisestä putkesta ei tarvitse ottaa näytteitä, alueen koko huomioon ottaen riittää, että pohjavettä tarkkaillaan yhdestä putkesta.

Lausunnossaan ELY-keskus on maininnut, että lupa tulee antaa vain maa-ainesluvan päättymiseen asti määräaikaisena. Tällä on haettu takaa sitä, että lupa sidottaisiin jollain lailla maa-aineksen ottoon, jotta alueelle ei ole riskiä syntyä murskausasemaa, joka jatkaa toimintaansa maa-ainestenoton loppumisenkin jälkeen. Neuvottelussa sovittiin ympäristöluvan määräyksiin laitettavaksi, että toimintaa saa tehdä vain maa-ainesottoalueelta otetulla kiviaineksella, ja toiminta voi jatkua enintään kaksi vuotta maa-ainesluvan päättymisen jälkeen.

RATKAISU LUPA-ASIASSA

Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa kivenmurskaamon toiminnalle Asikkalan kunnassa sijaitsevalle Härkämäen tilalle myönnetään. Ympäristölupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi myönnetään aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.

Yleiset lupamääräykset

1. Laitoksen toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Vna 800/2010), ellei tässä päätöksessä muuta määrätä.
2. Murskausta saa harjoittaa vain hakemuksessa mainitulla kiinteistöllä Mäenrinne (016-404-12-10).
3. Alueen sisääntulotielle on asennettava varoitustaulut varoittamaan sivullisia työmaa-alueesta. Murskauksen aikana ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Tarvittaessa toiminta-alueelle johtava tie on suljettava lukittavalla puomilla.
4. Lupa on määräaikainen ja se on voimassa korkeintaan kaksi vuotta viimeisen alueelle myönnetyn maa-ainesluvan päättymisen jälkeen.

Tuotantomäärät ja toiminta-ajat

5. Alueella voidaan murskata ainoastaan kiinteistöllä voimassaolevalta maa-ainesottoalueelta syntyvää kiviainesta. Murskattavaksi ei saa tuoda kiviaineksia maa-ainestenottoalueen ulkopuolelta.Tuotantomäärä on enintään 10 000 tonnia mursketta vuodessa.
6. Melua aiheuttavat työvaiheet on suoritettava seuraavien toiminta-aikojen mukaan:

 Murskaus ma-pe klo 7-20

 Rikotus me-pe klo 8-18

 Kuormaaminen ja kuljetus 6-22

Kuormausta ja kuljetusta saa tehdä korkeintaan 20 lauantaina 7-18 välisenä aikana. Alueella ei saa harjoittaa ympäristöluvan mukaista toimintaa arkipyhinä tai sunnuntaina. Suurinta melua aiheuttavaa toimintaa ei saa harjoittaa kesäkuun 15. päivän ja elokuun 15. päivän välillä.

Murskaamisen aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava mahdollinen urakoitsija yhteystietoineen sekä esitettävä arvio toiminnan kestosta. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kahta viikkoa ennen murskausjakson aloittamista.

 Maaperän ja vesiensuojelu

7. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Murskauslaitoksen polttoainesäiliöt ja -putkistot ym. erityistä riskiä aiheuttavat kohdat tulee olla suojattu erillisellä kiinteällä suoja-altaalla.

8. Poltto- ja voiteluöljyn ym. ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Tankkaus tulee suorittaa tukitoiminta-alueella, tankkauskaluston tulee olla tankkauksen ajan kokonaisuudessaan tukitoiminta-alueen päällä. Ylitäyttöihin ja letkurikkoihin varautumiseksi tulee tankkauksen aikana letkujen ja täyttöyhteiden alla käyttää suoja-allasta, joka vastaa tilavuudeltaan polttoainesäiliötä.

Tukitoiminta-alueelta ei saa johtaa vesiä imeytettäväksi maa-ainestenottoalueelle. Tarvittaessa alue tulee tyhjentää ja vedet kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueelta pääse missään olosuhteissa valumaan vesiä tukitoiminta-alueen ulkopuolelle.

Alueella ei saa tehdä huolto- ja korjaustöitä.

 Melu, tärinä ja pöly

9. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn sidonnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä.
10. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.
11. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminnanharjoittajan tulee mitata ympäristöluvan mukaisen toiminnan meluarvot lähimmissä kohteissa ensimmäisen murskausjakson aikana. Meluarvot tulee mitata jokaiselle meluavalle toiminnalle erikseen. Tulokset tulee lähettää viipymättä Asikkalan ympäristönsuojeluun, lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melumittausten tulokset saatuaan.
12. Ottamisesta ei saa aiheutua sellaista tärinää maa- ja kallioperän tai ilman kautta, josta aiheutuu vaurioita vaikutusalueen rakennuksille tai kohtuutonta haittaa tai viihtyvyyden alenemista asukkaille.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

13. Pohjaveden virtaussuunnan varmistamiseksi sekä pohjaveden laadun seurantaa varten tulee välittömästi murskauslaitoksen sijoituspaikan pohjoispuolelle asentaa uusi pohjaveden havaintoputki ennen ensimmäistä murskausjaksoa. Pohjaveden laatua tulee seurata vuosittain otettavin näyttein. Näytteenotto tulee suorittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Pohjavesitarkkailusta tulee laatia vuosittain sanallinen vertailu aiempiin tuloksiin, jossa arvioidaan syyt mahdollisille muutoksille sekä toiminnan mahdolliset vaikutukset kaivoveden laadulle.

Mittaukset ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto pohjavesitarkkailusta ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ELY-keskukselle seuraavan vuoden maaliskuun alkuun mennessä. . Tarkkailuraportin lisäksi tulokset tulee toimittaa pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavassa muodossa.

Pohjaveden tarkkailua on jatkettava kolme vuotta toiminnan päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

14. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

• laitoksen toiminta-ajat, raaka-ainetiedot ja tuotantomäärät
• käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu
• toiminnassa syntyneet jätteet sisältäen jätenimikkeet ja kuvaus jätelajista, määrät, jätteen tyyppi (vaarallinen, tavanomainen tai pysyvä jäte) ja jätteen vastaanottajan tiedot, jätteen käsittelypaikka sekä käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi
• laitoksella suoritetut huoltotoimenpiteet
• ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet.

Kirjanpidosta tulee laatia vuosiyhteenveto, joka tulee toimittaa valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä viranomaisen määräämällä tavalla. Jätekirjanpito tulee säilyttää jätelain mukaisesti kuusi vuotta. Jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, jätteen tuottajan on toimitettava jätekirjanpitoon sisältyvät tiedot jätteen käsittelijälle.

15. Luvanhakija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset aliurakoitsijat saavat tämän päätöksen määräykset tietoonsa ja noudattavat niitä.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

16. Laitoksen toiminnan ja valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä lupaviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava yhteystietonsa kirjallisesti lupaviranomaiselle.
17. Toiminnan alkaessa, muutosten yhteydessä sekä toiminnan päättyessä on lupaviranomaiselle varattava mahdollisuus tarkastaa laitos, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki päätöksessä edellytetyt toimenpiteet sekä vaatimukset on täytetty. Alueella tulee valvontaviranomaisen erillisestä vaatimuksesta tehdä tarpeelliseksi katsottavia maaperä-, vesi- ja pohjavesiselvityksiä sekä melun ja ilmanlaadun tarkkailua niin toiminnan aikana kuin sen päätyttyäkin.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto

18. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä. Päätöksen muutosta voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla voidaan ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

19. Mikäli alueella havaitaan häiriö- tai poikkeuksellinen tilanne, aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehtävä mahdolliset korjaavat toimenpiteet, jotta tapauksen toistuminen estetään. Toiminnanharjoittajan on ennakoitava säännöllisillä huolloilla ja kunnossapidolla ympäristö tai terveysvahinkojen riskin minimoimiseksi. Polttoaine- tai öljyvuoroista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Asikkalan ympäristönsuojeluun välittömästi. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminta-alueella tulee olla riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Menettelyohjeet poikkeuksellisessa tilanteessa tulee olla kaikkien saatavilla, lisäksi tilanteiden varalle on pidettävä koulutusta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina, muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä viranomaiselle.

Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen

20. Lupaviranomainen määrää tämän luvan antaessaan, hakijan pyynnöstä, että kiviaineksen murskaus voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta Asikkalan kunnalle asetettavaa 5000 euron vakuutta vastaan.

 PERUSTELUT LUVAN MYÖNTÄMISELLE

 Ympäristönsuojelulain oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16-18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; tai 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (YSL 11 §)

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)

Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).

Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon: 1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen; 2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus; 3) tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita; 4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; 5) käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus; 6) energian käytön tehokkuus; 7) toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; 8) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt; 9) vaikutukset ympäristöön; 10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotanto-menetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi; 11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; ja 12) Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinen julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Ympäristönsuojelulain 10 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kivenmurskaamoa, kivenlouhimoa ja muuta kivenlouhintaa koskevia tarkempia säännöksiä ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (ns. MURAUS-asetus 800/2010) on säädetty normitasoisesti ko. toimialalle vähimmäisvaatimuksia mm. toiminnan sijoittumisesta, ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta, ilmalaadusta ja meluntorjunnasta, työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä tarkkailusta.

Ympäristönsuojelulain 70 §:n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos se on tarpeen:1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädetyn ympäristönlaatuvaatimuksen turvaamiseksi; tai 3) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Määräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimenpiteet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Päästöriskejä maaperään sekä pohja- ja pintavesiin hallitaan mm. hulevesien käsittelyyn tarkoitetuilla rakenteilla, tukitoiminta-alueen rakenteilla, vesitarkkailulla ja toiminnan käyttötarkkailulla.

Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta

sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan tai osayleiskaavan vastaisesti vaan se liittyy kiinteästi kaavan mukaiseen rakentamiseen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1 perustuu asetukseen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (Vna 800/2010).

Lupamääräykset 2 ja 5 koskevat toiminnan sijoittumista, tuotantoa sekä tuotantomäärää ja niiden tarkoituksena on ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja (YSL 52 §).

Lupamääräyksellä 3 turvataan alueella liikkuvien tiedonsaanti työmaa-alueesta ja ehkäistään vaaratilanteita ja onnettomuuksia (Vna 800/2010 12 §).

Lupamääräyksellä 4 luvan voimassaolo on määrätty määräaikaiseksi lausunnon mukaisesti, jotta toiminta voidaan sitoa alueella olevaan maa-aineslupaan kuuluvaksi toiminnaksi.

Lupamääräyksen 6 tarkoituksena on ehkäistä lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvat ympäristöhaitat. Murskaamon etäisyys lähimpään asutukseen on alle 500 metriä, jolloin toiminta-aikoja voidaan rajata Vna 800/2010 mukaisesti. Kesäajalle tuleva tauko eniten meluavissa toiminnoissa takaa lähistöllä olevien kesäasuntojen ympäristöhaitat.(Vna 800/2010; NaapL 17 §)

Lupamääräyksillä 7 ja 8  on annettu määräyksitä maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Pintavesien johtamista ja käsittelyä koskevilla määräyksillä voidaan ehkäistä pohjaveden pilaantuminen. (YSL 52 §, VNa 800/2010)

Lupamääräykset 9-12 on annettu toiminnasta aiheutuvan melun torjumiseksi. Murskaimen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohdissa. Tärinästä lähikiinteistöille aiheutuva haitta tulee minimoida mitoittamalla räjäytykset oikein ja asettamalla rajoja muodostuvan tärinän voimakkuudelle. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä aiheutuvan tärinä haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa. (Vnp 993/1992; YSL 52 §; NaapL 17 §)

Luvassa on annettu lupamääräyksissä 13-15 tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia, ilmoituksia ja tarkastuksia koskevia määräyksiä, jotka on katsottu välttämättömäksi asianosaisten oikeusturvan ja toiminnan luvanmukaisuuden tarkastamisen kannalta. Pohjavesitarkkailulla voidaan varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiin ja, että mahdollisiin epäkohtiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Sekä toiminnanharjoittajalla että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailusta saatua tietoa hyväksi käyttämällä muuttaa tai hakea muutosta lupapäätöksessä edellytettyyn tarkkailuun. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain (646/2011) 118 §:ssä säädetään mm. ympäristöluvan haltijan kirja-pitovelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) säädetään tiedoista, joita kirjanpidossa on oltava. ((YSL 62 §, 52 §, 58 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992, VNa 179/2012)

Lupamääräys 16: Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa lupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (YSL 29, 170 §)

Lupamääräys 17 on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja sitä varten tarpeellisten tietojen saamiseksi (YSL 62, 94 §). Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä tarkkailusta. (Vna 800/2010 13 §)

Lupamääräys 18: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava ja hyödynnettävä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyessä voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 6, 8 §)

Lupamääräys 19 häiriö-, onnettomuus- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. Määräyksessä korostetaan toiminnan-harjoittajan velvollisuutta toimia asiassa viipymättä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja viranomaisilmoituksia. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa häiriötilanteissa. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 123 §:ään.

Lupamääräys 20: Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupamääräyksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle (YSL 199 §).

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa niin kauan kunnes viimeisestä kyseiselle kiinteistölle myönnetystä maa-ainesluvan voimassaolosta on kulunut kaksi vuotta.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Ympäristönsuojelulain 199.1 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska hakemusten mukaisella kiintiestöllä on jo aiemmin aloitettu maa-ainesten ottaminen.

Toiminnanharjoittajan tulee asettaa erillinen 5 000 euron aloitusvakuus, jos toiminta aiotaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuus vaaditaan niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa sekä ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksien muuttamisen varalle.

Vakuus tulee olla asetettu ennen toiminnan aloittamista. (YSL 199 §).

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) §:t: 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 14-17, 19, 20, 27, 29, 34, 39, 40, 42, 43, 44, 47a, 48, 49, 52, 53, 54, 58, 62, 64, 66, 70, 83, 84, 85, 87, 89, 94, 113, 123, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199, 200, 201, 205 ja 209;

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014) §:t: 2, 3, 4, 11, 12, 13, 14, 15;

Jätelaki (JL 646/2011) §:t: 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120, 121, 122;

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012);

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven-murskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010);

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017);

Asikkalan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

(Ympäristönsuojelusihteerin päätös 28.5.2018)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvasta peritään Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen 2 900 €:n maksu. Maksu määräytyy seuraavasti: 4.1 § a) asiantuntijaviranomaisen lausunto 50 €/ lausunto (2 lausuntoa), c) Ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuulemistilaisuuden tai katselmuksen järjestämisestä aiheutuneet kulut 50 €/ tilaisuus. ja d) ilmoituskulut, jotka koskevat kuulutuksen sekä päätöksen julkaisemista lehti-ilmoituksella, 250 €. Lisäksi maksutaulukon mukainen maksu YSL 27 §:n mukainen ympäristölupaa edellyttävä toiminta 2 500 €.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös annetaan julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätöksen antopäivä on 28.2.2024.

Päätösote: hakija (sähköisesti)

Asiaote: Hämeen ELY-keskus, kirjaamo (sähköisesti)

 Lausunnon, muistutuksen tai mielipiteen jättäneet

Tieto päätöksestä:

 Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset

 Alueen lehti

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Valmistelija Vs. ympäristönsuojelusihteeri Anniina Jäntti

puh. 044 778 0277, sähköposti: etunimi.sukunimi(a)asikkala.fi

Esittelijä Vs. ympäristönsuojelusihteeri Jäntti Anniina

Päätösehdotus Asikkalan ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain mukaisen luvan hakemuksen mukaisena ja päätöksen sisältämiä määräyksiä noudattaen sekä myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.