Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 20.01.2026/Pykälä 6

YMPLTK 20.01.2026 § 6  

321/11.01.00/2024  

ASIA

Päätös maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 a §:n mukaisesta ottolupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 47 a §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta maa-ainesten ottamiseen ja kiviaineksen murskaukseen.

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a § ja ympäristönsuojelulain 47a §:n tarkoittamassa yhteiskäsittelyssä. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisista hakemuksista toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

 Petteri Kivistö

 *************

 ************

 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lupahakemus koskee hiekan, soran ja kivien ottamista, murskausta sekä käsittelyä luvan hakijan tilalla Soramäki RN:o 9:65 olevaa maa-ainesten ottamisaluetta Asikkalassa.

Alueelle haetaan lupaa 50 000 m3-k maa-ainesten ottamiseen 10 vuoden aikana. Vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 5 000 m3. Ottamisalueen pinta-ala on 1,5 ha. Alueelta otetaan hiekkaa, sora ja kiviä. Maa-aineksista valmistetaan seulomalla ja murskaamalla erilaisia kiviaineslajikkeita. Sora ja hiekka sekä kivet syötetään murskaimelle pyöräkuormaajalla. Valmis tuote varastoidaan eri tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on 5…8 metrin luokkaa. Maa-ainestuotteet kuljetetaan käyttökohteeseen kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä. Kohteen maa- ja kiviaineksia käytetään maarakentamisessa sekä tie- ja talonrakennuskohteissa.

Kohde sijaitsee Asikkalassa Kurhilan alueella tilalla Soramäki RN:o 9:65. Tilan pinta-ala on noin 5,48 ha. Alue sijaitsee noin 1 km etäisyydellä Kurhilan kylästä luoteeseen. Alueelle kuljetaan Kurhilantieltä Appolantielle, mistä on liittymä kohteeseen. Tarkempi osoite on Appolantie 36.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n mukaisesti. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesti (liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja e perusteella).

Lupia haetaan 1.7.2016 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muutoksiin perustuen yhteiskäsittelyssä. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maa-aineslain 7 §:ään ja ympäristönsuojelulain 34-37 §:iin perustuen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 6 a ja b kohtien mukaan kivenlouhintaa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Murskaus kuuluu ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen luvitettaviin toimintoihin (2 § 6 a, 6 b).

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin sekä liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7e mukaan siirrettävälle murskaamolle on oltava ympäristölupa, jos sen toiminta-aika on vähintään 50 päivää. Lisäksi ympäristösuojelulain 28 §:n mukaan pohjavesialueella sijaitsevalle murskaamolle on oltava ympäristölupa.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Asikkalan ympäristönsuojeluun 16.1.2024. Hakemuksesta on pyydetty täydennyspyyntö ja täydennetty hakemus on tullut ympäristönsuojeluun 5.3.2025.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ

Asikkalan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 5.11.2013 § 110 tilalle Soramäki Appolantie 36 (9:65) kymmeneksi (10) vuodeksi maa-ainesluvan 115 000 m3 kiviainesmäärälle. Luvan antopäivä on 5.11.2013 ja se on ollut voimassa 8.11.2023 asti.

Alueella on voimassa oleva maakuntakaava mutta ei osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kohteen alue on merkitty kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueen lähellä ei ole luonnonsuojelualueita (SL) sekä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee pohjavesialueella. Alueen ympäristö on harvakseltaan asuttua metsä- sekä maatalousvaltaista seutua. Maa-ainesottoalueen läheisyydessä on tiiviimpi asuinkeskittymä.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Kohde sijaitsee Asikkassa Kurhilan alueella tilalla Soramäki RN:o 9:65. Tilan pinta-ala on noin 5,48 ha. Alue sijaitsee noin 1 km etäisyydellä Kurhilan kylästä luoteeseen. Alueelle kuljetaan Kurhilantieltä Appolantielle, mistä on liittymä kohteeseen. Tarkempi osoite on Appolantie 36.

Alueen ympäristö on harvaan asuttua, kohteen lähellä on kuitenkin tiiviimpi asuinkeskittymä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat asuinrakennuksia, lähin asuinrakennus sijaitsee 50 m päässä ottamisalueesta itään. Alueen länsipuolella on Aurinko-Ilves-vaellusreitti, joka yhdistää Evon retkeilualueen Vääksyyn. Reitiltä on paikoittainen näköyhteys ottamisalueelle, pääosin näkymät ovat kuitenkin maastonmuotojen ja kasvillisuuden vuoksi peitossa.

Ottamisalue on metsäalueen keskellä. Alue ei näy juurikaan metsäalueen ulkopuolelle. Alueen pohjoispuolella kulkevan Appolantien ja ottamisalueen väliin jää noin 70 metrin metsäkaistale ja idän puolella kulkevalle Kalminharjuntien ja ottamisalueen väliin jää noin 30 m metsäistä aluetta. Kalminharjuntieltä on paikoittainen näköyhteys ottamisalueelle.

Kohteen länsipuolella on noin 30 ha laajuinen taimikko. Valtaosa ottamisalueesta on jo avattua sorapintaista ja alueen pohjoisosassa on vielä avaamaton noin 1 000 m2 kokoinen metsäpeitteinen alue. Alueet ovat nuorehkoa noin 40 vuoden ikäistä havupuuvaltaista metsää. Alueen luontainen metsätyyppi on kuiva kangasmetsä. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen. Kohteeseen on tehty luontoselvitys Enviro Oy:n toimesta, jonka raportti on päivätty 4.12.2024. Maastokäynnillä ei tehty havaintoja huomionarvoisista putkilokasveista tai muista eliölajeista.

Lähin luonnonsuojelalue on Korven luonnonsuojelualue, joka sijaitsee kohteesta noin 3 km etäisyydessä koilliseen. Lähin muinaisjäännös Kiikarmäki on noin 1,5 km päässä koillisessa. Alue sijaitsee kultturiympäristön ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävällä alueella sekä Kurhila-Pukkila luonnonsuojeluohjelma-alueella.

Alue sijaitsee 2E-luokan pohjavesialueella Iso-Äiniö-Kurhila, jonka kokonaispinta-ala on 8,36 km2. Ottamisalueen pohjaveden pinnan taso ei ole tiedossa. Ottamisalueella sijaitsevassa pohjaveden tarkkailuputkessa ei ole havaittu vettä sen asentamisen jälkeen. Putken yläpää on tasolla noin +147 ja putki ulottuu tasolle +140 kallion pintaan. Ottamisalue on maastollisesti ympäristön korkeimmalla kohdalla, länsipuolella sijaitsee suppa, jonka pohjantaso on +137. Lähin pohjavesiputki sijaitsee noin 1,3 km päässä etelään, pohjaveden pinta on ollut tasolla +188,5 vuonna 2004. 3,8 km päässä pohjoiseen sijaitsevassa putkessa pohjaveden pinta on vaihdellut välillä +126,5…126,9 vuosien 2019 ja 2020 aikana. Pohjavesaluekuvauksen ja vesipintatietojen perusteella oletetaan, että pohjaveden virtaussuunta ottoalueella on etelään. Mahdollinen pohjaveden pinnankorkeus on välillä +120…+121.

Alue on jo ennestään maisemavaurioaluetta, jolla on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa entisen luvan mukaisesti. Maa-aineksia on otettu tasoon noin +147,2 asti.

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 1,5 ha, mistä on jo otettu maa-aineksia noin 0,7 ha alalta. Tilan kokonaispinta-ala on 5,48 ha. Länsipuolen tilaan (RN:o 36:2) jätetään 10 m etäisyys ja Kalminharjuntien keskilinjaan jätetään 30 m suojaetäisyys.

Suunniteltu alin ottamistaso on +147,2. Ottaminen tehdään siten, että pohjaveden pinnan ja alimman ottamistason väliin jää vähintään 4 m suojakerros. Käytännössä suojaetäisyyttä jää arvion mukaan yli 25 m. Otettava kerrospaksuus on enimmillään noin 14 metriä. Pääottamissuunnat alueella ovat koilliseen sekä etelä-kaakon suuntaan.

Ottoalueesta on tehty suunnitelma oton vaiheistamisesta, jossa tarkoituksena on maisemoida edellinen ottoalue ennen seuraavaan siirtymistä. Pintamaita varastoidaan vapaana olevalle alueelle, yleensä alueen laidalle.

Alueelta otetaan maa-aineksia noin 50 000 m3. Pintaosissa on humusainespitoinen pintamaakerros, jonka määräksi arvioitiin 3 200 m3. Vuosittainen ottomäärä on keskimäärin 5 000 m3.

Ottamisalueen pintavedet haihtuvat tai imeytyvät hyvin läpäisevään hiekkaiseen/soraiseen maaperään, jolloin erityistä pintavesien hallintaa ei tarvita.

Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Ottamisen aikana sekä loppuvaiheessa alue muotoillan vaihtelevin luiskakaltevuuksin ja mahdollisin kumparein paremmin luonnonmukaisen näköiseksi. Luiskakaltevuudet pyritään saamaan noin 1:3. Mahdolliset kalliokumpareet peitetään metsän kasvulle riittävällä kiviaines- ja humuskerroksella. Loppumuotoilussa pyritään välttämän suoria linjoja ja kaavamaisia ratkaisuja, jotta maisemasta tulee luonnollisemman näköinen.

Maisemointia tehdään osittain yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otettujen alueiden luiskat maisemoidaan välittömästi, kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Nykyhetkellä ottamisalueella ei ole tehty kaivurintauksien loppumuotoilua ja maisemointia. Nykyhetkellä alueella ei ole ottamistoimintaa ja voimassa olevia lupia maa-ainesten ottoon. Ottamisen aikana sekä loppuvaiheessa alue muotoillaan vaihtelevin luiskakaltevuuksin ja mahdollisin kumparein paremmin luonnonmukaisen näköiseksi. Luiskakaltevuuden pyritään saamaan noin 1:3. Loppumuotoilussa pyritään välttämään suoria linjoja ja kaavamaisia ratkaisuja, jotta maisemasta tulee luonnollisemman näköinen. Ottamisalueen muotoilluille sora- /hiekkapinnoille levitetään alueelta kuorittua pintamaata. Mikäli pintamaita ei ole riittävästi elinvoimaisen kasvukerroksen rakentamiseksi voidaan tuoda lisämaata alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita oheita:

• Maa-aineen tulee olla puhdasta, eikä siitä saa liueta haitallisia aineita.
• Maalaji ei saa olla savea, koska se heikentää pohjaveden muodostumista.
• Soveltuvaa on esim. toiselta kitkamaalajialueelta kaivettu humuspitoinen pintamaa.
• Materiaalin alkuperä ja hyödyntäämiskohta alueella merkitään muistiin.

Aines sijoitetaan suoraan maisemoitavan alueen pintaan. Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Alueelle kylvetään, istutetaan tai annetaan luontaiseksi taimettua puun taimia noin 2 000kpl/ha mäntyvaltaisesti. Kasvunopeuden parantamiseksi lisäksi istutetaan myös lentipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Alueen kasvillisuuden kehitystä seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti.

Prosessit, laitteistot ja rakenteet

Toiminnassa käytetään kaivinkoneita pintamaan kuorimiseen, pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin sekä seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Ajoittain käytetään myös iskuvasaraa ylisuurten kivien rikotukseen ja murskauslaitosta alueelta otetun kiven ja soran murskaukseen. Kuorma-autoja käytetään soran ja hiekan kuljetuksiin.

Murskauslaitosta ei säilytetä ottamisalueella muutoin kuin toimintajaksojen aikana. Työkoneita ei pestä tai huolleta alueella.

Työkoneet säilytetään suojatulla tukitoiminta-alueella työajan ulkopuolisena aikana. Alueen maapohja suojataan tiiviillä materiaalilla esim. 0,5…1,0 mm paksulla LLDPE tai HDPEmuovikalvolla. Tiivistysrakenne suojataan sen alle ja päälle levitettävillä 10 cm paksuilla suojahiekkakerroksilla Hk 0/6 sekä vähintään 40 cm paksulla kantavalla sora- tai murskekerroksella esim. SrM 0/55. Rakenne muotoillaan allasmaiseksi, jolloin mahdollinen öljyvaluma ei pääse leviämään ympäristöön. Kalvon päälle asennetaan pieni kaivo, josta nähdään, jos vesipinta nousee rakenteen sisällä. Lisäksi kalvon päälle asennetaan salaojaputki/putkia, jotka johdetaan kaivoon. Jos vesipinta nousee ylemmäksi, poistetaan sitä pumppaamalla. Vesi pumpataan umpisäiliöön ja toimitetaan luvanhakijan hallille, missä se lasketaan öljynerotinkaivon kautta viemäriverkostoon. Veden poistoa tarvitaan enimmäkseen syksyllä. Kesällä suuri osa sadevedestä haihtuu. Öljynerotinkaivon kautta johdettuna veden puhtautta ei ole tarpeen varmistaa. Kuitenkin öljyvuodon sattuessa rakenteesta poistetaan heti öljyyntynyt maa-aines ja mahdollinen öljyinen vesi. Öljyinen vesi poistetaan imemällä/pumppaamalla tiiviiseen astiaan tai suoraan loka-autoon. Öljyyntynyt maa poistetaan esim. lapiolla ja pakataan kannelliseen astiaan. Öljyiset jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Poistettavasta öljyisestä jätteestä pidetään kirjaa. Rakenne pidetään jatkuvasti puhtaana tekemällä puhdistustoimet heti öljyvuodon sattuessa. Siten normaalitilanteessa alueelle kertyvä vesi ei pääse likaantumaan.

Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Murskaus ja seulonta tehdään polttoöljykäyttöisillä laitoksilla. Tankkaus tehdään yleensä työvuoron alkaessa aamuisin autosäiliöstä. Yöaikana koneiden ja laitoksien tankit ovat yleensä vajaita jo varkausriskin vuoksi. Siten yöaikainen riski on vähäinen. Seulalaitteisto säilytetään työjaksojen ulkopuolisina aikoina tankki lähes tyhjänä, jolloin esim. ilkivallan takia tapahtuvan vahingon seuraukset ovat vähäiset. Tankkauksen ajaksi murskauslaitoksen ja seulontalaitteiston alle levitetään nitriilikumikalvo, tai vastaavaa suojakalvo, altaan muotoon. Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina.

Rikotus

Murskauslaitteelle liian suuret kivet rikotaan pienemmiksi ennen murskausta. Rikotus tehdään yleensä hydraulisella iskuvasaralla, joka on liitetty kaivinkoneen tai traktorikaivurin puomiin. Iskuenergia tuotetaan koneen hydraulisella pumpulla. Rikotusta tehdään pohjatasolla.

Murskaus

Alueella käytetään polttomoottorikäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta tai laitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Käytettävä murskauslaitos on tyypillisesti 2-vaiheinen, joka koostuu esi- ja jälkimurskaimesta, kuljettimista sekä seuloista. Myös yksivaiheista murskauslaitosta voidaan käyttää. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella seulalle tai suoraan väli- tai jälkimurskaimeen. Toisessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Laitoksen kokoonpano vaihtelee kulloisenkin urakoitsijan laitteiston mukaan. Ympäristövaikutuksissa ei ole oleellisia eroja. Käytettävä murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön vähennetään koteloimalla ja/tai kastelemalla. Pölynsidontaan käytetään vettä. Pakkasjaksolla ei voida käyttää kastelua.

Seulonta

Kiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja muun muassa poistaa hienoainesta. Materiaali syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2–6 erikokoiseksi tuotteeksi kuljettamalla se tärisevän seulalaatikon läpi, jossa on erikokoisia pianolanka- tai ruutuverkkoja, joiden läpi aines putoaa. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. Pölyn leviäminen ympäristöön estetään tarvittaessa kastelulla sekä suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein.

Kuljetukset ja liikenne

Raaka-aine annostellaan murskaimelle ja seulalle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Murske kuljetetaan varastokasalle pyöräkuormaajalla. Asiakkaille toimitettavat kiviainestuotteet kuljetetaan nuppikuorma-autoilla tai yhdistelmäajoneuvoilla. Lastaus tehdään pyöräkuormaajalla.

Toiminta-aika

Toiminta on ympärivuotista, mutta jaksollista. Kiviainestuotteita valmistetaan varastokasoihin ja varastojen ehtyessä toteutetaan uusi tuotantojakso. Seulontaa tedään 10-20 kertaa vuodessa muutaman tunnin- päivän jakoissa. Murskausjaksoja on 1-3 vuoden välein ja kerrallaan murskataan noin 5 vuorokautta. Lastauksia ja kuljetuksia tehdään ympäri vuoden.

Melua aiheuttavien työvaiheiden tominta-ajoiksi hakemuksessa esitetään seuraavaa:

Murskaus  7.00-22.00 ma-pe

Rikotus  8.00-18.00 ma-pe

Kuormaaminen ja kuljetus 6.00-22.00 ma-pe

  Satunnaisesti enintään 20 lauantaina vuodessa                             7.00-22.00

Murskausta tehdään keskimääräisesti vuodessa 75 tuntia, rikotusta 17 tuntia ja kuormaamista sekä kuljetusta 38 tuntia. Kuormaamisesta ja kuljetuksesta syntyvä melu ei aiheuta melutason ojearvojen ylityksiä ympäristön asutetuilla alueilla. Satunnaisia lauantaikuljetuksia perustellaan pienrakentajien ja mökkilästen tarpeilla.

Tuotteet ja tuotantomäärät

Toiminnassa tuotetaan murskattuja lajikkeita (mursketta ja sepeliä) keskiarvoisesti 3-4 tuhatta tonnia vuodessa, maksimissaan kuitenkin 6-8- tuhatta tonnia. Seulottuja lajikkeita (soraa ja hiekkaa) tuotetaan keskimäärin 5-6 tuhatta tonnia vuodessa, enintään kuitenkin 10-12 tuhatta tonnia. Pieni määrä aineksista toimitetaan jalostamattomina.

Raaka-aineet j amuut tuotantoon käytettävät aineet

Tuotannossa käytetään vuosittain keskimäärin 10 000 tonnia ja maksimissaan 20 000 tonnia tuotettavaa kiviainesta, joka varastoidaan varastointikasassa. Vettä alueella käytetään keskimäärin 15-30 tonnia, joka säilytetään säiliökontissa. Öljytuotteista käytetään kevyttä polttoöljyä 4-9 tonnia, joka säilytetään varikkohallissa tai tuodaan säiliöperävaunulla suoraan tankkiin. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyä käytetään noin 0,05-0,1 tonnia vuodessa, niitä ei varastoida alueella. Murskauslaitoksen ja koneseulan käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä. Vuosittainen energian kulutus on keskimäärin noin 45 MWh.

LIIKENNEJÄRJESTELYT

Alueelle tullaan Kurhilantien ja Appolantien kautta. Appolantieltä on kohteeseen matkaa noin 200 metriä. Keskimääräinen liikennemäärä on noin 1,5 kuljetusta työpäivässä. Laskelman oletuksena ovat seuraavat:

260 pv vuodessa, kuljetuksista 30 % ajoneuvoyhdistelmiä ja 70 % ”nuppikuormia”. Keskimääräinen kuormakoko noin 26 tn. Alueen ympäristössä on paljon maatalousmaita, joiden toiminnassa käytetään raskaita ajoneuvoja. Ottamistoiminnasta syntyvä liikennemäärä on vähäinen, minkä vuoksi kuljetukset eivät aiheuta haittaa teiden varrella oleville asuinkiinteistöille. Liikenteestä aiheutuvaa pölyä torjutaan tarvittaessa kunnostamalla ja kastelemalla ajoreittejä ottamisalueella.

VARASTOINTI JA KÄSITTELY

Alueella syntyy kaivannaisjätteinä noin 3100m3 kaivannasjätteitä, jotka varastoideen alueen laidoille ja hyödynnetään maisemointiin. Kantoja ja hakkutähtietä syntyy noin 80 m3, joista suurimmat toimitetaan energiaksi tai hakkeeksi. Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan muodostuu kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset. Erillistä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ei ole esitetty.

Valmiit tuotteet varastoidaan ottamisalueen pohjatasolle eri raekokoja sisältävien tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 6…8 metriä.

TOIMINNASTA SYNTYVÄT JÄTTEET

Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua ja voiteluöljyä. Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäte-erä on korjauksissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 100 kg/a).

Energiajätettä syntyy noin 50 litraa vuodessa ja sekajätettä noin 100 litraa vuodessa. Toiminnanharjoittaja vastaa ko. jätteiden toimituksesta kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Huoltoja ei tehdä alueella. Kalustorikon yhteydessä tehdään vähäisiä korjauksia. Siten tuotantoalueella syntyy vain vähäisessä määrin vaarallisia jätettä kuten akkuja ja jäteöljyjä (noin 30…100 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (noin 5 kg/a).

Suojakaukaloihin mahdollisesti valuva öljy tai öljyvesiseos kerätään tiiviiseen astiaan. Mitään vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella. Vaaralliset jätteet toimitetaan tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta luvalliselle jatkokäsittelijälle. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Tuotantoalueella ei synny jätevesiä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN EHKÄISY

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Toiminta-alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Toiminnalla ei ole merkittävää luontovaikutusta. Maa-ainestenotto on ainoastaan hiekan ja soran ottamista ja murskausta. Toiminta ei sisällä räjäytyksiä ja siten suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia rakennuksiin tai ympäristön rakenteisiin.

Ilmapäästöt

Ilmapäästöjä syntyy työkoneiden käyttämästä kevyestä polttoöljystä. Ilmapäästöjen suuruus voidaan laskea ominaispäästöarvoilla ja keskimääräisellä vuotuisella polttoainekulutuksella.

Päästökomponentti  Ilmapäästöt t/a

Hiukkaset   0,002

Typen oksidit  NOx 0,08

Rikkidioksidi   SO2 0,00004

Hiilidioksidi   CO2 12

Päästökertoimet: http://lipasto.vtt.fi/

Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt eivät ole alueellisesti merkittäviä. Vain vähäinen osa kiviainespölystä kulkeutuu ottamisalueen ulkopuolelle.

Pölyn syntyä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä. Tarvittaessa pölyn sitomiseen käytetään kastelua.

Liikenteen aiheuttamat päästöt

Toiminnan liikennemäärä on alhainen. Kohteen läheisyydessä on asutusta suhteellisen harvassa. Seutu on maatalousvaltaista aluetta, joten tieverkossa kulkee jo ennestään raskaampia maatalouskoneita. Kuljetuksista aiheutuvat pöly- ja päästöhaitat eivät lisäänny merkittävästi alueella. Kuljettaja huolehtii, ettei kuorma aiheuta pölyhaittoja. Tienpitäjä huolehtii tien kunnosta ja pölyämisen ehkäisemisestä.

Maaperä, pohja- ja pintavedet

Maaperä

Soranotto ja murskaus eivät aiheuta erityisiä maaperä- tai pohjavesivaikutuksia. Merkittäviä paikallisia vaikutuksia ovat lähinnä onnettomuustilanteessa tapahtuva maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Polttoaineita tai kemikaaleja ei varastoida alueella. Koneiden tankkaukset tehdään tukitoiminta-alueella.

Pohjavedet

Alue sijaitsee 2E-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,36 km2, josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 4,57 km2. Suunnitellun ottamisalueen osuus on noin 0,18 % pohjavesialueen pinta-alasta ja noin 0,33 % muodostumisalueen pinta-alasta. Ottamisalueella pohjaveden pinnan taso ei ole tiedossa, mutta oletettavasti tasolla noin +120…121. Ottamisalueella sijaitsevassa pohjaveden tarkkailuputkessa (HP 2) ei ole havaittu vettä sen asentamisen jälkeen. Putken yläpää on tasolla +147 ja putki ulottuu tasolle +140, mistä alkoi kallion pinta. Lähin pohjavesiputki Pvp PR21 sijaitsee kohteesta etelään noin 1,3 km päässä, missä pohjaveden pinta ollut tasolla 118,5 vuonna 2004. Pohjaveden virtaus on etelän suuntaan. Oletettavasti kohteen alueelta ei löydy pohjavettä kalliopinnan yläpuolelta. Soranotto voi vaikuttaa lievästi pohjaveden laatuun ensisijaisesti varsinaisella ottoalueella, mutta ottamisen lievä pohjavesivaikutus ei näy ympäröivän alueen pohjaveden laadussa. Toiminnan vaikutukset voivat näkyä lievästi pohjaveden laadussa mm. sähkönjohtavuuden, kloridin ja sulfaatin osalta. Maa-ainesten ottaminen ei kuitenkaan aiheuta pohjaveden pilaantumista, eikä muuta veden laatua talousvedeksi kelpaamattomaksi. Ottamisella ei ole vaikutusta yhdyskunnan vedenottoon.

Ottamistoiminnan vaikutus lähimpien naapureiden pohjaveden laatuun tai pohjavedenpinnan tasoon on epätodennäköinen.

Ottamis- ja varastoalueen vedet imeytyvät pääosin maaperään, joten alueelta ulospäin ei synny pintavaluntaa. Toiminta-alueen vesistä suurimman osan suotautuessa maaperään ja siten pintavesimäärien ollessa vähäisiä, ei toiminnalla ole vaikutusta pintaveden laatuun tai määrään ympäristössä.

Melu

Soranoton ja seulalaitteiston aiheuttama melu on hakemuksen mukaan melko vähäistä. Rikotusta tehdään ottotoiminnan yhteydessä satunnaisesti. Se aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista. Rikotus tapahtuu pohjatasolla meluesteen takana lähellä ottamisrintausta. Rikotustarve on vähäistä. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja kivien syötöstä aiheutuvaa kolinaa, jota kumituksin vaimennetaan. Työkoneiden ja liikenteen aiheuttama melu on yleisesti ottaen suhteellisen tasaista. Peruutusten merkkiäänet ovat erillisen asetuksen säätelemiä. Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden äänitehotasot Lwa (dB) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat:

MELULÄHDE   LWA(dB)

Murskaus, liikkuva laitos   122–124

Rikotin    113–118

Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo  108–115

LÄHDE: Suomen ympäristö 25 | 2010 BAT, Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristökeskus.

Lähin häiriintyvä kohde (9:50) sijaitsee idässä Kalminharjuntiellä noin 50 m etäisyydellä ottoalueen rajasta ja 100 m etäisyydellä murskausalueesta. Tämän kohteen läheisyydessä on hieman etäämmällä 4 muuta asuinkiinteistöä. Maan pinnan taso näillä kohteilla on noin +160. Soran murskaus tapahtuu ottamisalueen pohjalla tasolla +147. Kohteen ja murskausaseman väliin jää ottoalueen rintaus, jonka yläosa on tasolla +160 sekä tuotteista tehtyjä varastokasoja, jotka muodostavat meluesteen. Pohjoisessa sijaitsevat seuraavaksi lähimmät häiriintyvät kohteet, joista lähin on noin 85 m etäisyydellä ottamisalueelta ja 160 m murskausalueelta. Maanpinta lähimpien kohteiden alueella vaihtelee tasoilla +150…158. Näiden kohteiden ja murskausaseman väliin jää ottoalueen pohjoispuolen rintaus sekä metsäinen alue, mikä on tasolla +155 sekä varastokasoista tehtävät meluesteet. Lisäksi toiminta tapahtuu alueen pohjatasolla. Myös työkoneiden liikenne tapahtuu pääasiassa pohjatasolla.

Ottamisrintaus ja tuotekasoista tehtävät meluesteet ehkäisevät murskauksesta sekä ottamistoiminnasta syntyvän melun kulkeutumista lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kulkeutuvan päiväajan melutaso on enintään noin 55 dB (LAeq). Muut häiriintyvät kohteet sijaitsevat etäämmällä ja niihin kulkeutuva melutaso on tätä pienempi.

Toiminnasta aiheutuva melu on vain ajoittaista. Se aiheutuu lähinnä murskauksesta, rikotuksesta, liikenteestä ja lastauksesta. Melutaso on arvioitu. Melutaso häiriintyvissä kohteissa alittaa melutason ohjearvot. Arviointi perustuu kokemuksiin monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista sekä alan kirjallisuuslähteistä.

Melutason arviointiin käytettiin myös Tielaitoksen laatimaa tuotannon yleisohjetta - Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994. Ohjeen sisältämien melun vaimenemiskäyrästöjen perusteella saadaan idän puoleisen lähimmän asuinkohteen melutasoksi noin 53…54 dB (LAeq) ja pohjoisessa noin 50…51 (LAeq).

Pohjoisen suuntaan ei ole riittävää ottamisrintauksen tuottamaa meluestettä, joten murskauslaitoksen pohjoispuolelle on kasattava maa-ainesta meluesteeksi. Meluesteen korkeudeksi riittää 8 m kun este on lähellä murskauslaitosta. Jos este on 50 m etäisyydellä, tulee korkeus olla 10 m. Murskauslaitoksen pohjois- ja itäpuolelle, missä lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat, rakennetaan vähintään 8 metriä korkea melueste. Melueste säilytetään murskauslaitoksen ympärillä niin kauan, kun murskausta tehdään. Mikäli murskauslaitosta siirretään, myös meluestettä siirretään. Melueste tulee rakentaa niin lähelle murskauslaitosta kuin mahdollista. Mikäli mittausten perusteella murskauksesta aiheutuva melu ylittää sallitut raja-arvot korotetaan murskauslaitoksen meluestettä 10 m korkuiseksi. Mikäli ottamistoiminnan (rintauksen kaivu ja maa-ainesten seulonta), arvioidaan aiheuttavan meluarvojen ylityksiä, rakennetaan tarvittaessa idän puolen kaivurintauksen ylätasolle melueste maa-aineksesta. Meluestettä siirretään tarpeen mukaan rintauksen kaivun edetessä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muuta soveltuvaa meluestettä.

Mikäli melumittauksissa todetaan raja-arvojen ylityksiä, lopetetaan melua aiheuttava toiminta ja aloitetaan suunnitellut korjaavat toimenpiteet. Myös ympäristöviranomaista informoidaan asiasta välittömästi. Melutasot alittavat melutason yleiset ohjearvot, joita kiviainestoiminnassa pidetään raja-arvoina. Toiminnasta aiheutuu kuivana aikana hieman pölyn leviämistä. Toiminta ja varastokasojen sijoitus tapahtuvat pääasiassa pohjatasolla, metsän ympäröimällä ottamisalueella. Pääosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Pöly leviää tuulen mukana ja siten tuulen suunnalla on suuri merkitys. Suomessa vallitsevia tuulensuuntia ovat lounaistuulet. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat idässä noin 50 m etäisyydellä ottamisalueesta ja hieman kauempana murskausalueesta. Syntyvä kivipöly laskeutuu valtaosin ennen näitä. Kohteiden ja ottamisalueen välissä on korkea harjanne sekä metsikköä ja taimikkoa. Nämä ehkäisevät pölyn leviämistä. Ottamisalueen ulkopuolelle laskeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Puiden ja kasvien pinnalle laskeutuva puhdas kivipöly huuhtoutuu sadeveden mukana maahan. Pölyämistä rajoitetaan tarvittaessa mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan. Toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun ohjearvojen ylittymistä ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Ottamistoiminta aiheuttaa ajoittain ympäristöön lähinnä melu- ja pölyhaittoja, jotka määrältään ja toiminnan jaksottaisuuden vuoksi ovat vähäisiä. Kohteen lähin naapurirakennus on idässä noin 50 m etäisyydellä ottamisalueesta. Murskauslaitos sijoittuu melusuojausten taakse noin 100 m etäisyydelle. Toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja. Pölyn syntymisen ehkäisyn, etäisyyden ja puuston antaman suojan vuoksi ympäristöön kulkeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle. Pölypäästöt eivät myöskään aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä. Toiminnan aiheuttamat maisemahaitat korjaantuvat ottamisen päätyttyä.

Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. Alueella tapahtuva toiminta aiheuttaa vain vähäistä häiriötä lähimmälle asukkaille.

BAT ja BEP

Hakemuksen mukaan hakija/toiminnanharjoittaja pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä BEP-periaatteen mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa BAT-periaatteen mukaisesti. Tällöin toiminta on aina paremmin hyväksyttyä myös ympäristön asukkaiden näkökulmasta. Polttoaineiden aiheuttamaa pohjavesiriskiä vähennetään maaperäsuojauksen lisäksi harkituilla käytännöillä. Alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetty tukitoiminta-alue, jonka maaperä suojataan tiiviillä suojarakenteella. Murskauksen ja seulonnan pölypäästöjä vähennetään pölyn sidonnalla tai tuuli- sekä leviämisesteillä sekä putoamiskorkeuden säätelyllä. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa. Toiminta tapahtuu ottamisrinteiden suojassa, joten tämä rajoittaa merkittävästi pölyn leviämistä. Murskan ja koneseulan tankkauksen ajaksi maaperä suojataan tiiviillä liikuteltavalla kalvolla. Tukitoimintaalueelle rakennetaan tiivis pohjarakenne. Maansiirtokoneet ja kuljetuskalusto tankataan tukitoimintaalueella. Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina. Laitteistot edustavat hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytännöt

ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Riskeihin, onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen. Polttoainetta ei säilytetä ottamisalueella. Koneiden vuodot ovat helpommin havaittavissa. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Pyöräkuormaaja ja kaivinkone tankataan tukitoiminta-alueella. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti:

• Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille
• Vapaana oleva öljy kerätään tiiviiseen astiaan tai imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon
• Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle ja ympäröidään tarvittaessa imeytysaineella
• Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan
• Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua

 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU

 Pohjavesi

Pohjavesitarkkailu ehdotetaan suoritettavan seuraavasti. Alueen kaakkoispuolella kiinteistöllä (RN:o 9:53) olevasta pohjavesikaivosta otetaan vesinäyte vuosittain. Vesinäyte analysoidaan akkreditoiduilla menetelmillä laboratoriossa. Joka 3. vuosi tehdään laaja analyysi. Välivuosina suppea analyysi. Vesipinta mitataan näytteenoton yhteydessä, jos kohteessa on rengaskaivo.

 Laaja analyysi: 1. vuosi ja 3 vuoden välein: Suppea analyysi: vuosittain

 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

 Aistinvarainen arviointi

 Alkaliniteetti

 Alumiini

 Ammonium  x

 Fluoridi x

 Happi

 Kloridi

 KMnO4-luku

 Kokonaiskovuus

 Lämpötila

 Mangaani

 Nitraatti

 pH-luku

 Rauta

 Sameus

 Sulfaatti

 Sähkönjohtavuus

 Väri

 Mineraaliöljy C10-C40

 Suppea analyysi: vuosittain

 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

 Aistinvarainen arviointi

 KMnO4-luku

 pH-luku

 Sähkönjohtavuus

 Happi

 Kovuus

 Kloridi

 Sulfaatti

 Sameus

 Rauta

 Mangaani

 Mineraaliöljy C10-C40

 x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta

 Melu

Melutasoa seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli melutaso nousee, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä. Meluvaikutuksen arvioinnin tueksi toiminnan alkuvaiheessa kohteessa tehdään melumittauksia ensimmäisellä murskausjaksolla. Mittauksia tehdään pohjoispuolella yhdessä pihapiirissä ja itäpuolella kahdessa pihapiirissä. Mittaukset tehdään Ympäristöministeriö antamien yleisten ympäristömelun mittaamisen ohjeiden mukaisesti.

Pöly

Pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli nämä nousevat kohtuuttomalle tasolle, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 5.3.2025.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu 18.3.-18.4.2025 Asikkalan kunnan internetsivuilla. Seutuneloset- lehdissä on julkaistu kuulutus 22.3.2025. Hakemuksen asiakirjat ovat olleet nähtävillä Asikkalan kunnanvirastolla kuulutusajan. Asianosaisille on lähetetty 18.3.2025 tiedoksianto lupahakemuksen vireilläolosta.

Asukastilaisuus

Kaikki lupahakemuksesta muistutuksia ja mielipiteitä antaneiden, luvan hakijan ja viranhaltijoiden kesken on pidetty keskustelutilaisuus 11.8.2025, josta on laadittu muistio liitettäväksi lupahakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

Hämeen ELY-keskus on lausunut 5.2.2025 tulleessa lausunnossaan seuraavaa:

Päijät-Hämeen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektissa (POSKI) alue on luokiteltu maaperän kiviainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi, jolla maa-ainestenotto on mahdollista, jos siitä ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai antoisuudelle eikä ottaminen aiheuta merkittävää luonto- ja maisema-arvojen tuhoutumista, eikä toiminnasta aiheudu asutukselle ja ympäristölle muutakaan merkittävää haittaa tai vaaraa.

Hakemuksen mukaan maa-ainesten ottoalueella sijaitseva pohjaveden havaintoputki on ollut kuiva, minkä vuoksi on esitetty pohjavesitarkkailun tekemistä kiinteistön 9:53 kaivosta. Hakemuksessa ei ole tietoja kaivosta, joten kaivon rakenne tulee selvittää viimeistään ensimmäisen näytteenoton yhteydessä. Selvityksen perusteella tulee arvioida kaivon soveltuvuus tarkkailuun. Jos kyseessä on kallioporakaivo tai kaivo ei muusta syystä sovellu toiminnan pohjavesivaikutusten tarkkailuun, tulee tarkkailua varten asentaa pohjaveden havaintoputki ottamisalueen eteläpuolelle.

Alueella on voimassa oleva maakuntakaava, mutta ei osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (VAMA2021, Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat). Ko. alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka velvoittavat huolehtimaan ko. alueiden arvojen turvaamisesta. Aiotun toimenpiteen maisemavaikutukset ovat paikallisia eikä em. valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvot ole uhattuina, etenkin kun otetaan huomioon mitä hankkeen jälkihoidosta ja maisemoinnista esitetään.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista ilman, että siitä aiheutuu maa-aineslain tarkoittamaa haittaa. Ympäristöluvan osalta hakemusta on tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun näkökulmasta. ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä aina vähintään neljän metrin paksuinen suojamaakerros.

 Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja,              on niiden veden laatu ja pohjaveden pinnankorkeudet selvitettävä ennen              ottamistoiminnan jatkumista.

 Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljännesvuosittain (helmi-, touko-,              elo- ja marraskuussa) kiinteistöllä 9:53 sijaitsevasta kaivosta, jos se              selvityksen perusteella soveltuu pohjaveden tarkkailuun. Muutoin              tarkkailua tulee suorittaa ottoalueen eteläpuolelle asennettavasta              pohjaveden havaintoputkesta. Soranoton pohjavesivaikutuksia tulee              seurata samasta havaintopaikasta liitteenä olevan ohjeen mukaisesti.

Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden, aggregaatin, murskaus- ja seulontalaitteistojen, sekä tankkauksen aikana kuljetusauton ja tankattavan laitteiston välisen alueen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon Muraus -asetuksen (800/2010) 3 §:n mukaiset suojaetäisyydet.

Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana.

Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue toteaa samassa lausunnossa seuraavaa:

Hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 3174 (Kurhilantie). Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

Mikäli irtokiviainesta kulkeutuu maantielle 3174, tulee Appolantie-yksityistie päällystää liittymän odotustilan (25 metriä) matkalta. Liittymän päällystämiseen tulee hakea työlupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole muuta huomautettavaa maa-ainesotto- ja ympäristölupahakemukseen.

Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään, on ottamisluvasta viivytyksettä ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Ilmoitus pyydetään tekemään sähköisen asioinnin sivustolta (https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_permit_decision_soil) löytyvällä uuden maa-ainesluvan ilmoituslomakkeella. Lupapäätös ja ottamissuunnitelma sekä mahdolliset muut lupaan liittyvät asiakirjat pyydetään liittämään ilmoituslomakkeeseen tai toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.hame@ely-keskus.fi. Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista, tulee asiakirjat toimittaa paperisena.

Muistutukset

Hakemuksesta jätettiin kolme muistutusta, jossa yhdessä oli 20 allekirjoittajaa.

Asikkalan kunnan muistutuksen antoi tekninen lautakunta. Lautakunta toteaa seuraavaa: Asikkalan kunta ei vastusta hakemusta. Soran, hiekan ja kivien otossa tulisi ottaa huomioon sen aiheuttamat haitat ympäristölle. Liikenteen aiheuttamat pöly- ja meluhaitat asutukselle ovat vähäisimpiä kuljettaessa Kurhilantien kautta Padasjoentielle. Lisäksi tulisi huomioida ympäristövaikutukset pohjavesialueella ja noudattaa pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa.

Yhtä kiinteistöä koskevassa muistutuksessa huomautetaan oton mahdollisista vaikutuksista pohjavesiin, joka huolestututtaa kaivoveden laadun osalta. Lisäksi muistuttaja huomauttaa Aurinko-Ilvesreitin virkistyskäytön vähenemisestä sekä alueella kasvavasta rohtoraunioyrtistä.

20 allekirjoittajan muistutuksessa huomautetaan melusta, pölyhaitasta, uhasta pohjavesille, kiinteistöjen arvon alenemisesta, liikenneturvallisuusuhasta, turvallisuusuhasta alueella, ELY-keskuksen lausunnon huomiotta jättämisestä edellisessä lupakäsittelyssä, luontoselvitysken riittävyydestä, ympäristölupahakemuksen puutteista koskien murskaamotoiminnasta aiheutuvia melu- ja pölymallinnuksia ja mittauksia, luontopolun läheisyydestä sekä siitä, että alueella asuu tiiviisti ihmisiä ottoalueen läheisyydessä.

Luvan hakijan vastine

Toiminnan ja myös luvituksen peruslähtökohdat tulevat nykyään pitkälti ns. Murausasetuksesta (Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010). Asetus sisältää koko toimialaa koskevia määräyksiä. Osassa on naapurietäisyyksistä riippuvia ehtoja ja rajoituksia. Näitä on mm. sijainti-/toimintapaikalle, melun torjunnalle, pölyn sidonnalle ja toimintaajoille. Asetus on valmistelu valtakunnallisella tasolla ja niissä on huomioitu, että toiminta sijoittuu usein myös asutuksen läheisyyteen. Tässä myöhemmin Murausasetus. Asetuksen valmistelun kanssa samaan aikaan tehtiin selvitys kiviainestuotannon ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT, best available techniques) sekä parhaista ympäristökäytännöistä (BEP, best environmental practice). Selvitys on koottu kiviainestuotannon ympäristövaikutuksia selvittäneistä osahankkeista ja muusta tausta-aineistosta. Selvitys julkaistiin Suomen Ympäristö - sarjassa 25-2010: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Suomen ympäristökeskus. Tässä myöhemmin BAT-opas. Yleiseksi ohjeeksi maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä, ottamisen suunnittelussa ja valvonnassa on julkaistu opas: Maa-ainesten ottaminen, Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Opas on julkaistu 13.07.2023. Tässä myöhemmin Maa-ainesopas. Lupahakemuksen kohteena oleva toiminta on suunniteltu huomioiden lainsäädäntö, Muraus-asetus, BAT-opas, Maa-ainesopas, alan yleisiä käytäntöjä ja kokemuksia sekä oikeuskäytäntöä tavoitteena toiminta, joka ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapureille ja ympäristölle.

Naapurien muistutus, 20 allekirjoittajaa

Haettu toiminta on hyvin pienimuotoista. Alueelta kuljetetaan keskimäärin vain noin 1,5 maa-aineskuormaa työpäivässä. Murskausta tehdään 1…3 vuoden välein, jolloin jakson pituus on noin 5 vuorokautta. Lähin naapuri sijaitsee lähimmillään noin 100 m:n etäisyydellä murskausalueesta. Murskauslaitoksen melusuojaus syntyy osin ottamisrintauksesta ja osin meluvallista. Nämä ehkäisevät myös seulontalaitteiston ja muun toiminnan selvästi vaimeampia ääniä. Oton eteneminen kohti häiriintyvää kohdetta on lähtökohtaisesti melun leviämisen suhteen hyvä asia, koska toiminta tapahtuu tällöin pääosin ottamisrintauksen katveessa kun sitä tarkastellaan naapurin suunnasta. VNA 800/2010 sallii murskauksen alle 300 m etäisyydellä. Hakemuksessa on esitetty perusteet, joilla ympäristölupaviranomainen voi hyväksyä haetun toiminnan. Lisäksi ottamisalueen riittävä etäisyys naapureista on suhteellista, pienimuotoinen toiminta voi sijaita lähempänä häiriintyviä kohteita kun laaja toiminta.

Melun leviämistä on tarkasteltu hakemuksessa kokemuksiin perustuvan arvioinnin ja murskausmelun vaimenemiskäyrästöjen perusteella. Melutaso voidaan myös mitata muutamien lähitalojen pihapiiristä ensimmäisen murskausjakson aikana. Jos raja-arvot eivät täyty, parannetaan melusuojausta. On kuitenkin huomioitava, että toiminnassa syntyy ja saa syntyä ääntä, mutta ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta naapureille. Tätä varten on kehitetty mm. melutason ohjearvot, joita sovelletaan kiviainesten murskauksessa raja-arvoina. Murskauslaitoksen pölyn leviämistä ympäristöön vähennetään koteloimalla ja/tai kastelemalla. Pölynsidontaan käytetään vettä. Pakkasjaksolla ei voida käyttää kastelua. Seuraavassa ote BAT-oppaasta: ”Kiviainestuotannossa pöly on sekä työturvallisuus että ympäristöhaitta. Pölypäästöjä voi muodostua kaikissa kiviaineksen tuotantovaiheissa. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 μm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pölypäästöjen vähentäminen on tärkeää ensisijaisesti työntekijöiden terveydensuojelun takia, mutta pölyntorjunnalla voidaan myös vähentää pölyhaittoja ympäristössä. Ilmanlaatuasetuksen (VNA 711/2001) mukaisten raja-arvojen ylittyminen murskaustoiminnan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murskausaluetta.” Raja-arvojen ylittyminen on erittäin epätodennäköistä erityisesti tässä tapauksessa, koska vuotuinen murskausaika on niin vähäinen. Lisäksi pölynsidonnalla estetään merkittävämpi pölyäminen. Mahdollinen pölyhaitta voidaan todeta aistinvaraisesti. Jos tällaista esiintyy kohtuuttomalla tasolla, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä. Käytännössä näistä sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa, koska kyseessä on tällöin valvonta-asia. Ennakolta arvioiden nämä eivät kuitenkaan ole odotettavia seurauksia. Appolantie on yksityistie, jonka kunnosta huolehtii tiehoitokunta. Kunnossapidon tulee kattaa myös pölyämisen estäminen. Tämä koskeen kaikkea liikennettä eikä liikkumisesta aiheutuvasta pölyämisestä voi olla yksittäinen tienkäyttäjä vastuussa muuta kuin rajoitetusti. Tienkäyttäjä voi mm. käyttää alhaisempaa nopeutta kuivana aikana, jolloin pölyäminen on vähäisempää. Haettu toiminta on niin pienimuotoista ja sen luontovaikutukset ovat siten vähäisiä, että tehty luontoselvitys on täysin riittävä. Ilvespolun käyttäjille toiminnasta ei käytännössä synny haittaa, koska alue on pieni ja toiminta on pienimuotoista. Alue ohitetaan normaalia kävelyvauhti edeten minuuteissa. Hakija kiistää, että olisi harjoittanut maa-ainesten ottoa luvan päättymisen jälkeen. Tämän on myös ympäristösuojelusihteeri todennut. Aluetta ei ole maisemoitu edellisen luvan aikana, koska toiminnan jatkamiseen ollaan hakemassa uutta lupaa.

Muistutus, 2 allekirjoittajaa

Muistuttajien kiinteistö sijaitsee kohteesta itäkaakon suuntaan noin 700 m. Pohjavesivirtaus suuntautuu ottamisalueella kohti etelää. Toiminnalla ei ole vaikutuksia muistuttajien kaivoihin.

Hämeen ELY-keskuksen lausunto

Ei vastinetta.

Asikkalan teknisen lautakunnan lausunto

Ei vastinetta.

Katselmus

Asikkalan ympäristölautakunta on tehnyt alueella katselmuksen 23.10.2025. Luvan hakija oli mukana katselmuksella.

Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Anniina Jäntti

 puh. 044 778 0277, sähköposti: etunimi.sukunimi(a)asikkala.fi

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Jäntti Anniina

Päätösehdotus Asikkalan ympäristölautakunta päättää myöntää maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiven murskaukseen Asikkalan kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Soramäki RN:o 9:65. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava lupahakemuksen, ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

1. Ennen toiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen toiminnan-harjoittajan pyynnöstä.

2. Ennen toiminnan aloittamista alle 200 metrin päässä olevien kaivojen veden laatu ja pinnan korkeus tulee selvittää toiminnanharjoittajan toimesta ja raportit lähettää ympäristönsuojeluun. Samalla tulee selvittää kiinteistöllä 9:53 olevan kaivon soveltuvuus pohjavesinäytteenottoon.

3. Ottamisalueen rajat tulee olla merkittyinä maastoon ennen toiminnan aloittamista sekä toiminnan aikana. Jyrkät reunat on suojattava aidalla. Alueen ympäristöön tulee sijoittaa korkeista rintauksista kertovia varoitustauluja. Luvaton liikkuminen on estettävä alueella kieltotauluilla ja mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein. Alueelle pääsy on estettävä. Ottamista ei saa ulottaa alle 50 metrin päähän asuinrakennuksista.

4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitetttu luvan kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

5. Ottamissuunnitelman mukaiselta ottoalueelta saa ottaa kiviainesta enintään 50 000 k-m3. Ottamisen saa ulottaa alimmillaan tasolle +147,2 (N2000), ottamista ei saa kuitenkaan ulottaa 4 metriä lähemmäs pohjavedenpintaa. Ottosyvyyden valvomiseksi ottoalueella tulee olla riittävä määrä korkeuspisteitä. Korkeuspisteiden tulee olla havaittavissa päivittäisessä työskentelyssä.

Toiminta-aika

6. Toimintaa voidaan harjoittaa vuosittain 1.8.-14.6. välisenä aikana yhdessä tai useammassa jaksossa.

Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin.

Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

Soran otto:  klo 8.00-22.00

Murskaus:  klo 8.00-18.00

Rikotus:   klo 8.00-16.00

Kuormaus ja kuljetus: Läpi vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 sekä 5 lauantaita vuodessa klo 8.00-18.00.

Toimintaa ei saa harjoittaa virallisina pyhäpäivinä eikä juhannus- ja jouluaattona.

Häiritsevin toiminta tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi aamulla ja illalla.

Melu ja tärinä

7. Toiminnasta syntyvä melu, työmaa-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa yhdessä muiden alueella olevien toimintojen kanssa ylittää lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB ja loma-asumiseen käytettävilä alueilla ja luonnonsuojelualueilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon lisäämällä mittaus- ja laskentatulokseen 5 dB verrattaessa mittaus- tai laskentulosta annettuun raja-arvoon.

8. Melulähteet on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Murskekasojen ja pintamaiden sijoittelulla on pyrittävä minimoimaan meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tai käyttämällä muuta melun torjumisen kannalta parasta käyttäkelpoista tekniikkaa. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Murskauslaitoksen ja asutuksen väliin on tehtävä koko ajan paikallaan pysyvä melueste. Tarvittaessa murskauslaitteisto on sijoitettava rakenteiden sisään melun estämisesksi.

9. Murskausjaksoista ja niihin liittyvistä toiminnoista on ilmoitettava kaikille lähimmille naapureille viimeistään 2 vuorokautta ennen jakson alkua.

10. Murskausta saa tehdä vasta oton edettyä niin, että murskauslaitoksen ympärille päästään tekemään kunnolliset melusuojaukset.

Päästöt ilmaan

11. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritsevää lyhytaikaista tai jatkuvaa pölyämistä. Louhinnasta ja kiven murskaustoiminnasta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus ulkoilmassa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettuja raja-arvoja.

12. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Alueen rintauksilla, maa-aineskasojen sijoituksella, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla tulee rajoittaa pölyämistä ja muita hiukkaspäästöjä. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä työkoneiden liikkuma-alueet ja työmaatiet on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

13. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminta on keskeytettävä pölynsidontaan liittyvien toimintahäiriöiden tai laitteiden rikkoontumisen ajaksi ja toimintaa voidaan jatkaa vasta, kun vika on korjattu.

Jätteet ja jätehuolto

14. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista. Maa-ainesten ottamisalueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai maisemointiin soveltumatonta maa-ainesta eikä muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa

15. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen ja muut jätteet yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle, ja vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta.

Kaivannaisjätesuunnitelma

16. Toiminnanharjoittajan on noudatettava lupahakemuksen mukaista kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on ympäristölupaa muutettava siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu sekä polttoaineiden varastointi

17. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöihin on estettävä kaikissa olosuhteissa. Polttonesteiden varastointi tulee tapahtua tukitoimintojen alueella, jossa saa varastoida polttoainetta ainoastaan hetkellisesti. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

18. Alueella saa tehdä vain niitä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotka ovat laitoksen normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Kuljetuskaluston tankkaaminen ja huoltotyö sekä koneiden pesu on alueella kielletty. Vuotavia koneita ei saa käyttää. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttoainesäiliöiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset laitteissa ilmenevät onnettomuusvaaraa aiheuttavat viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.

19. Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla sijoitettuna siten, että se on käytettävissä välittömästi vuodon sattuessa. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä.

20. Polttoainesäiliöiden, aggregaatin, murskaus- ja seulontalaitteistojen, sekä tankkauksen aikana kuljetusauton ja tankattavan laitteiston välisen alueen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

Tarkkailu

21. Alueelle tulee asentaa uusi pohjaveden tarkkailuputki ottoalueen eteläpuolelle, mikäli kiinteistöllä 9:53 oleva kaivo ei sovellu näytteenottoon. Uuden putken sijainti tulee hyväksyttää luvan valvojalla ennen sen asentamista.

22. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljännesvuosittain (helmi-, touko-,elo- ja marraskuussa) kiinteistöllä 9:53 sijaitsevasta kaivosta tai ottoalueen eteläpuolelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta.

23. Kaivosta tai alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta tulee tehdä tarkkailua seuraavasti:

Laaja analyysi ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään 3 vuoden välein

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Alkaliniteetti

Alumiini

Ammonium x x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta

Fluoridi x kohonnutta pitoisuutta

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Lämpötila

Mangaani

Nitraatti

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Väri

TVOC

Mineraaliöljy

Suppea analyysi vuosittain

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

KMnO4-luku

pH-luku

Sähkönjohtavuus

Happi

Kovuus

Kloridi

Sulfaatti

Sameus

Rauta

Mangaani

Mineraaliöljy

Tulokset tulee toimittaa Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluun, sekä tiedoksi Lupa- ja valvontavirastolle ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

24. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ympäristöhaittaa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavia mittauksia.

25. Murskauksen ja rikotuksen aiheuttamaa melua on mitattava lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on tehtävä kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä mittausajankohtaa. Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Mittaustuloksissa tulee ottaa huomioon melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistuttua ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista. Mikäli mittauksissa todetaan melutasosta annettujen määräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset. Valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään lisämittauksia tarvittaessa. Mikäli melutasoa ei saada luvan mukaiseksi, tulee murskaus keskeyttää kiinteistöllä.

26. Murskauksesta aiheutuvaa hiukkaspitoisuutta on tarkkailtava. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus on mitattava lähimpien pölypäästöille altistuvien kohteiden piha-alueelta puolueetonta asiantuntijaa käyttäen ensimmäisen murskauksen aikana. Mittaussuunnitelma on toimitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan käynnistyttyä silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen mittausajankohtaa. Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Mittaustulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista. Mikäli mittaustuloksissa todetaan lupamääräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset. Mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen päättää hengitettävien hiukkasten tarkkailun jatkamisesta ja laajuudesta.

27. Talousvesikaivojen vesimäärän ja vedenlaadun seurantaa varten on ennen ottotoiminnan aloittamista toimitettava lupaviranomaisen hyväksyttäväksi talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelma, jossa esitetään tarkkailtavat talousvesikaivot ja tutkittavat vedenlaadun parametrit. Lupaviranomainen voi antaa tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä tarkkailua koskevia erillisiä määräyksiä. Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää ottamisalueesta alle 200 metrin etäisyydellä sijaitsevat olemassa olevat talousvesikaivot, sekä tarkkailusuunnitelman hyväksymisen jälkeen mahdollisesti ottamisaikana käyttöön otettavat uudet kaivot. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa tulosten valmistuttua.

28. Hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 3174 (Kurhilantie). Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi. Mikäli irtokiviainesta kulkeutuu maantielle 3174, tulee Appolantie-yksityistie päällystää liittymän odotustilan (25 metriä) matkalta.

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

29. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittaja on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

30. Laitteiden ja rakenteiden kunnosta sekä huollosta on huolehdittava. Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaalikuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

31. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

32. Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa tai vaaraa terveydelle, on viivytyksettä ilmoitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveysvalvontaviranomaiselle. Öljyvahingon osalta on ilmoitettava myös pelastusviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

Kirjanpito ja raportointi

33. Jokaisen murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

34. Toiminnanharjoittajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiyhteenveto, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

• eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat
• murskatun kiviaineksen ja otetun soran määrät ja varastotilanteet vuoden lopussa
• muualta alueen maisemointiin tuodun puhtaan maa-aineksen määrä ja paikka, josta maa-aines on peräisin
• polttoaineiden, öljyjen ja muiden kemikaalien laatu- ja kulutustiedot
• toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden määrä jätelajeittain ja niiden toimituspaikat
• häiriö- ja poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimenpiteet - mahdolliset toimintaa koskevat valitukset
• suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä (NOTTO-rekisteriin). Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on keskeytynyt tai päättynyt tai sitä ei ole ollut.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

35. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

36. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti vaihtumisesta valvontaviranomaiselle

Alueen jälkihoito ja maisemointi

37. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminnan loputtua alueelta on poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.

38. Maisemointi tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää. Mahdolliset muutokset maisemointisuunnitelmaan tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten on oltava puhtaita ja tarkoitukseen sopivia. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten puhtaus on tarvittaessa osoitettava analyysein ja tulokset on esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi päivitetty, yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja alueen jälkihoidosta.

39. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

40. Kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet tulee toteuttaa luvan voimassaoloaikana. Kun maa-ainesten otto on päättynyt tai vähintään kuukautta ennen kuin luvan voimassaolo on päättynyt, tulee toiminnanharjoittajan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta.

 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Maa-aineslain 21 §:n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Määräys voi tarvittaessa koskea vain osaa haettua aluetta ja ajankohtaa, jolloin ottamistoiminta tai siihen liittyvät muut toimenpiteet voidaan käynnistää. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 198 §:n 1 momentissa ja 199–201 §:ssä säädetään.

Toiminnalle ei anneta lupaa aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta johtuen sen sijainnista asutukseen nähden.

 Ratkaisun perustelut

 Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa; ottamisesta ei aiheudu maa-aineslaissa tarkoitetun kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä erikoisen luonnon esiintymän tuhoutumista, laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Arvioitaessa maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä otetaan huomioon vain varsinaisesta ottamistoiminnasta ympäristölle aiheutuva haitta. Se seikka, aiheutuuko otetun kiviaineksen murskauksesta naapureille kohtuutonta rasitusta tai terveydellistä haittaa ratkaistaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon myös asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka. Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä luvan myöntäminen edellyttää, että sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Alueella ei ole todettu tehdyssä luontoselvityksessä erityisiä luonnonarvoja. Maa-aineksen otto ei ole ristiriidassa kaavan kanssa. Ottamisalue sijaitsee lähimmillään 50 metrin etäisyydellä lähimmästä vakituiseen asumiseen tarkoitetusta kiinteistöstä, joka sijaitsee ottamisalueen kaakkoispuolella. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla kivenmurskaamon toiminnan rakennukseen tai kivenmurskaamossa taikka kivenlouhimossa muita teknisiä keinoja käyttäen varmistaa sen, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.

Poikkeaminen edellyttää, että toiminnanharjoittaja on esittänyt poikkeamisen edellytysten täyttymisestä riittävän luotettavan selvityksen lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Melusta aiheutuvaa haittaa on vähennetty toiminta-aikoja rajoittamalla sekä lupamääräyksillä, joilla saadaan aikaan melun vaimennusvaikutuksia ja estetään melun leviämistä. Pölyämisen estämiseksi on annettu lupamääräyksiä, joilla pölyhaittaa saadaan rajoitettua niin, ettei pölyhaitta lähimmillä asuinkiinteistöillä ole kohtuuton. Talousvesikaivojen veden laadun ja määrän suojelemiseksi on annettu lupamääräyksiä, joissa edellytetään kaivojen veden laadun ja määrän suunnitelmallista tarkkailua. Pohjavesien tarkkailumääräyksellä voidaan seurata toiminnan ympäristövaikutuksia. Tulosten perusteella voidaan tarvittaessa selvittää mahdollinen poikkeaman aiheuttaja. Hakija on esittänyt maa-aineslupaa hakiessaan asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten ottamisen voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja päätöksessä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja sitä lupamääräysten mukaan harjoitettuna ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa. Näin ollen myös ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupaharkinnassa on otettu huomioon myös se seikka, että maa-ainestenotto on kiinteistöllä jo olemassa olevaa toimintaa.

 Lupamääräysten yleiset perustelut

Toimittaessa tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla noudattaen annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon  toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja  onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

 Määräykset 1-4

Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottamistoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Varotoimenpiteitä koskevat lupamääräykset ovat tarpeen turvallisuuden huomioimiseksi. Vakuudella varmistetaan jälkitoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräys 5

Ottamisalue, ottomäärät ja tuotantomäärät sekä kaivusyvyys ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Kaivusyvyyttä koskeva lupamääräys on määritetty myös pohjaveden sekä lähialueen suojelemiseksi.

Määräys 6

Toiminnan aiheuttamien meluhaittojen vähentämiseksi on määrätty sallituista toiminta-ajoista. Eri melulähteiden melupäästöt ovat voimakkuudeltaan toisistaan eroavia. Eri lähteiden toiminta-ajoissakin on eroavuuksia, osa on käynnissä päivittäin ja osa harvemmin. Näin ollen melulähteitä tarkastellaan toisistaan erillään ja työvaiheiden aikarajat ovat erilaisia. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 on annettu melua aiheuttaville työvaiheille aikarajat silloin kun toiminta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle melulle alttiista kohteesta. Asetuksen mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista ankarampia määräyksiä kuin asetuksessa on annettu. Toiminta sijaitsee erittäin lähellä asuinrakennuksia, joten tiukat toiminta-ajat takaavat toiminnan mahdollisimman vähäisen vaikutuksen asutukseen.

Määräykset 7-9

Melutasoista annetut määräykset vastaavat melutasojen ohjearvoista annettua Valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Määräyksen raja-arvoja noudattamalla toiminta ei aiheuta kohtuutonta meluhaittaa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa. Aktiivisella melun torjunnalla ja toiminnan suunnittelulla voidaan vähentää ympäristöön aiheutuvaa melupäästöä. Eniten meluavien töiden jaksoista tiedottaminen antaa asukkaille mahdollisuuden varautua mahdolliseen meluun.

Määräykset 10-12

Määräyksillä estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Sijoittamalla pölyävät laitteistot ja varastokasat parhaalla mahdollisella tavalla, voidaan pölyn haittavaikutuksia vähentää. Kastelu on tehokas keino pölynsidonnassa. Pölyn torjunnassa laitteistojen kunnossapidolla on keskeinen merkitys. Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan Valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta, jossa on terveysperusteisesti annettu raja-arvot hengitettäville ja pienhiukkasille.

Määräykset 13-15

Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttamiseksi. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus on asianmukaista. Toiminnassa syntyy myös kaivannaisjätettä, jonka jätehuollosta on huolehdittava kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on tarpeen kaivannaisjätettä koskevan valtioneuvoston asetuksen valvomiseksi.

Määräykset 16-19

Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelemiseksi. Toimintoihin liittyy polttonesteiden ja kemikaalien käyttöä, johon ilman riittäviä suojaustoimia liittyy myös mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä asianmukaisesti. Mikäli suurikokoisten koneiden välttämätöntä huoltoa joudutaan ottoalueella tekemään, tulee varata imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Ottoalueella muodostuvista hule- ja sadevesistä aiheutuvat haitat on ehkäistävä.

Määräykset 20-27

Melu- ja pölymittauksin voidaan varmistua toteutettujen torjuntatoimien riittävyydestä. Asetuksen 800/2010 mukaan melua ja pölyä on tarkkailtava, jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. On perusteltua mitata melutasot toiminnan alkuvaiheessa ottotoiminnan tapahtuessa ottoalueen pohjoisosissa, toiminnan siirtyessä ottoalueen eteläosiin ja tarvittaessa meluntorjuntatoimien riittävyyden varmistamiseksi. Hiukkasmittaukset tulee tehdä asetuksen 800/2010 edellyttämällä tavalla. Lähin asutus sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä. Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistuksesta säädetään ympäristönsuojelulain 209 §:ssä.

Määräyksillä varmistetaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien pinta- ja pohjavesivaikutusten riittävä tarkkailu.

Määräykset 28-31

Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa ryhtyä välittömiin korjaus- ja torjuntatoimiin, jolloin haittavaikutukset voidaan minimoida. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräykset 32-33

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Saamiensa tietojen avulla lupaviranomainen voi myös seurata mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Jätelain mukaan kirjanpitotiedot on säilytettävä kuusi vuotta. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ilmoitus ottamisesta on tehtävä tammikuun loppuun mennessä.

Määräys 34

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Kun toimintaa harjoitetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, voidaan ympäristönsuojelun tasoa parantaa ja ehkäistä mahdollisten haittojen syntymistä. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 35

Toiminnan olennainen muuttuminen edellyttää luvan tarkistamista ja sen vuoksi on tärkeää saada tieto muutoksista valvontaviranomaiselle.

Määräykset 36-39

Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Alueelta tulee poistaa mm. koneet ja laitteet sekä jätteet, mahdollisesti pilaantunut maaperä puhdistaa ja huolehtia alueen turvallisuudesta. Lopettamista koskeva hakemuksessa esitettyä tarkempi lopettamissuunnitelma on tarpeen esittää ennen lopettamistoimenpiteiden tekemistä. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa.

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen

Annetut lausunnot ja muistukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Päätöksen lupamääräyksissä on sovellettu valtioneuvoston asetusta 800/2010.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 2, 5-12, 14-17, 19-20,

22, 27, 34, 39, 41-44, 46, 47a, 48-49, 52-53, 58, 62, 64-66,

70, 83, 85, 87, 94, 96, 111-114, 123, 167-168, 170, 190-191,

205, 209

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) §

2-4, 6, 11-15, 18

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23b

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta

(926/2005) § 1-4, 6-9

Jätelaki (646/2011) § 8, 12, 13, 15-17, 29, 118-120

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun

kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta

(800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4,

6-8, 12-13, 16

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on annettu.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan.

Vakuus

Hakijan on ennen ottamisen aloittamista annettava kunnalle

hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa kuusi (6)

kuukautta yli tämän luvan voimassaolon. Vakuudeksi hyväksytään joko

raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus tai

rahalaitokseen tehty rahatalletus. Vakuutta voidaan pienentää

vaiheittain valvontaviranomaisen päätöksellä. Vakuuden suuruus on

20 000 euroa. Lupaviranomainen voi tarkistaa vakuuden suuruutta

luvan voimassaoloaikana.

Lupahakemuksen maksut

Maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelystä peritään Asikkalan kunnan maa-ainestaksan ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen 2670 € maksu. (Suunnitelmaa kohti perusmaksu 220,00 €. Perusmaksun lisäksi peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,007 €/m3 kuitenkin vähintään 350,00 €. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta 50 %)

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määrätään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Päätös annetaan tiedoksi lausunnon antaneille viranomaisille sekä lähinaapureille.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on pöytäkirjanotteen liitteenä.

Asian käsittely kokouksessa

Esittelijä muutti päätösehdotuksen tekstiä seuraavilta osin:

Lupamääräykset, kohta 6. Toiminta-aika

Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

-          soran otto  klo 8.00-18.00

-          murskaus  klo 8.00-16.00

Kuormaus ja kuljetus: vuosittain 1.8.-14.6. välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00.

Muilta osin kohdan 6 kirjaukset pysyvät päätösehdotuksen mukaisina.

Kari Kilpinen esitti luvan hylkäämistä seuraavin perustein: Valtioneuvoston asetus 800/2010 kieltää kivenmurskauksen 300 metriä lähempänä asutusta. Nyt etäisyys lähimpiin taloihin on alle 100 metriä. Asetus 993/1992 asettaa asuinalueella päiväsaikaan melurajan 55 db. En usko, että seulominen ja soranotto jäisivät tuon rajan sisään. Samoin pölyhaitat todennäköisesti näin lähellä asutusta tulevat liian suuriksi.

Kari Kilpisen esitystä kannatti Toni Seppälä. Keskustelun jälkeen asiassa päätettiin äänestää, pohjaesityksen ollessa JAA, muutosesityksen ollessa EI. Äänestystulos oli kaksi (2) JAA -ääntä ja neljä (4) EI -ääntä. Päätösehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät Pekka Niemelä ja Reko Tupala, muutosesityksen puolesta (EI) äänestivät Satu Sällinen, Liisa Peltonen, Kari Kilpinen ja Toni Seppälä. Näin ollen päätösehdotus hylättiin ja lupaa ei myönnetä.   

Päätös Ympäristölautakunta ei myönnä haettua maa-aines- ja ympäristölupaa.

 Esittelijä jätti eriävän mielipiteen.

 Leevi Kivistö poistui esteellisenä (osallisuusjäävi) asian käsittelyn ajaksi klo 17.33.