Ympäristölautakunta
Esityslista 31.03.2026/Asianro 10

YMPLTK 31.03.2026    

683/11.01.00/2025  

 ASIA

Päätös maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 a §:n mukaisesta ottolupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 47 a §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta maa-ainesten ottamiseen ja kiviaineksen murskaukseen sekä jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan ympäristönsuojelulain liitteen 1 kohdan 13 f) mukaiseen purkuasfaltin vastaanottoon ja käsittelyyn.

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a § ja ympäristönsuojelulain 47a §:n tarkoittamassa yhteiskäsittelyssä. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisista hakemuksista toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 LUVAN HAKIJA

 Elomaan Murske Oy

 **************

 **************

 Yhteyshenkilö

 ***********

 **************

 *********************

 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee kiviaineksen louhintaa, murskausta, purkuasfaltin vastaanottoa ja murskaustoimintaa sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa maisemointitarkoitusta varten. Toiminta sijaitsee tilalla Sikomaa (16-413-5-90).

Alueelle haetaan lupaa louhia kalliokiviainesta 300 000 m3ktr, ottaa vastaan maksimissaan 5000 t vuodessa louhetta muualta, ottaa vastaan puhaita maita maksimissaan 49 000 t vuodessa sekä ottaa vastaan ja murskata purkuasfalttia maksimissaan 2000 t vuodessa. Ottoalueen pinta-ala on 6,5 ha sisältäen kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot. Louhittava alue on pinta-alaltaan noin 3,6 ha.

Yhdistettyä maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan 15 vuodeksi. Hakijan arvion mukaan hakemuksen mukainen ottomäärä ei ehditä hyödyntämään lyhyemmässä ajassa, joten pidempi lupa-aika on tarpeen. Erityisenä syynä pidemmälle lupa-ajalle hakija katsoo sen, että se paremmin mahdollistaa alueen aineksen käyttämistä säästeliäästi ja taloudellisesti, jota maa-aineslaki myös painottaa. Lyhyemmällä lupa-ajalla osa aineksesta saatettaisiin käyttää toissijaisiin käyttötarkoituksiin. Pidempi lupa-aika ei poissulje sitä, etteikö toiminta voisi loppuunsaattaa jo aiemmin, toiminnan aikataulu riippuu täysin kiviaineksen markkinatilanteesta ja kysynnästä.

Hankealue sijaitsee Asikkalan kunnassa Pulkkilan kylässä. Hakemuksen mukaiselta kalliokiviaineksen ottamisalueelta on tieyhteys olemassa olevaa metsätietä pitkin Pulkkilantielle, joka kulkee ottamisalueen kaakkoispuolella noin kilometrin etäisyydellä alueelta. Asikkalan keskusta sijaitsee ottamisalueelta kaakkoon noin 10 km etäisyydellä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 a mukaan.

Lupia haetaan 1.7.2016 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muutoksiin perustuen yhteiskäsittelyssä. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maa-aineslain 7 §:ään ja ympäristönsuojelulain 34-37 §:iin perustuen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 6 a ja b kohtien mukaan kivenlouhintaa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on saapunut Asikkalan ympäristölautakunnalle 8.12.2025. Hakemusta on pyydetty täydentämään, täydennetty hakemus on lähetetty 9.1.2025.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ

Asikkalan ympäristölautakunta myönsi ensimmäisen maa-ainesluvan alueelle päätöksellään 7.6.2016 § 49. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 10.6.2016. Lupa myönnettiin kymmeneksi vuodeksi ja se on voimassa 10.6.2026 asti. Lupa koski 100 000 m3ktr ottomäärää. Asikkalan ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan louhinta- ja murskaustoiminnalle sekä purkuasfaltin vastaanotolle, käsittelylle ja varastoinnille päätöksellään 7.6.2016 § 50. Ympäristölupa myönnettiin toistaiseksi voimassa olevaksi.

Kiinteistö on yksityishenkilön omistuksessa. Elomaan Murske Oy:llä on suostumus kiinteistönomistajilta lupien hakuun suunnitelman mukaisille toiminnoille. Kopio suostumuksesta on toimitettu lupaviranomaiselle erikseen.

Ottamisalueen kohdalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Lähin kaavoitettu alue on Päijänteen ranta-alue ottamisalueen itäpuolella yli 700 m etäisyydellä, jossa on voimassa Päijänteen rantaosayleiskaava (vahvistunut 2.12.2002). Alueella ei kaavoituskatsauksen 2024 mukaan myöskäänole kaavoitushankkeita vireillä. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on saanut lainvoiman 14.5.2019. Maakuntakaavassa ottamisalue sijaitsee alueella, jossa on merkintä ”Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas alue”. Suunnittelumääräyksen mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä on vaalittava alueen keskeisiä erityispiirteitä ja omaleimaisuutta sekä huomioitava kokonaisuuden kannalta merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen”. Suunniteltu ottotoiminta ei vaikuta haitallisesti maisema-alueen kokonaisuuteen toiminnan ollessa erittäin pienimuotoista, eikä kyseinen kaavamerkintä estä maa-ainesten ottotoimintaa. Ottamisalueen itäpuolella, vajaan 300 m etäisyydellä, on kmv-merkintä (kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue). Ottotoiminta ei kohdistu tälle alueelle eikä toiminta vaikuta ko. alueen maisema-arvoon. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2060 on vireillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 29.9.-4.11.2025. Kaavaluonnoksessa ei ole merkintöjä ottamisalueen kohdalla. Alueen itäpuolella on merkintä ”maakunnallisesti arvokas maisemaalue tai rakennettu kulttuuriympäristö”.

Lähin asutus sijaitsee ottamisalueen itäpuolella noin 550 m etäisyydellä. Päijänteen lähimpään ranta-asutukseen on noin 800 m etäisyys. Alueen pohjoispuolella olevaan lähimpään asutukseen on etäisyyttä noin 800 m ja länsi- sekä eteläpuolella olevaan asutukseen yli kilometri.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Hakemuksen mukainen maa-ainesten ottotoiminta murskaus kohdistuu kiinteistöön Sikomaa RN:o 16-413-5-90. Kiinteistö on yksityishenkilön omistuksessa. Elomaan Murske Oy:llä on suostumus kiinteistönomistajilta lupien hakuun suunnitelman mukaisille toiminnoille.

Lähin asutus sijaitsee ottamisalueen itäpuolella noin 550 m etäisyydellä. Päijänteen lähimpään ranta-asutukseen on noin 800 m etäisyys. Alueen pohjoispuolella olevaan lähimpään asutukseen on etäisyyttä noin 800 m ja länsi- sekä eteläpuolella olevaan asutukseen yli kilometri.Ottamistoiminnan kohteena olevilla kiinteistöillä on yhteensä 5 rajanaapuria. Kaikki rajanaapurit ovat asuttamattomia talousmetsäkiinteistöjä. Noin 600 m säteellä ottamisalueelta on noin 9 kiinteistöä, joissa Maanmittauslaitoksen peruskartan mukaan sijaitsee asuintalo. Noin 600 m säteellä ottamisalueelta on yhteensä noin 20 kiinteistöä, rajanaapurit lukuun ottamatta.

Yleiskuvaltaan laajemmin katsottuna alue on kallioista aluetta, jossa maastomuotojen vaihtelut eivät ole erityisen suuret. Ottamisalueen länsipuolisilla kallioisilla alueilla maanpinta vaihtelee pääosin tasovälillä +110…+130. Maasto laskee ottamisalueelta itään päin mentäessä siten, että itäpuolisilla peltoalueilla maanpinta on pääosin tasovälillä noin +80…+95. Päijänne sijaitsee ottamisalueen itäpuolella noin 900 m etäisyydellä, sen vedenpinta on tasolla +78,3. Varsinaisella suunnittelulla ottoalueella maanpinta vaihtelee tasovälillä +104…+116 siten, että alavimmillaan maasto on alueen koillisnurkassa ja korkeimmillaan alueen keskiosissa.

Maisemaltaan ottamisalue on avoinna olevaa louhosaluetta ja osittain vielä talousmetsäaluetta, jossa on tehty laajoja avohakkuita. Alue ei juurikaan

erotu maisemakuvassa. Ympäröivä alue on talousmetsää, jossa on tehty hakkuita. Ottamisalue ei siten edusta kaunista maisemakuvaa. Päijänteen rantavyöhyke ottamisalueen itäpuolella (lähimmillään noin 900 m etäisyydellä) ja Päijännettä halkova Pulkkilanharju ottamisalueen koillispuolella (yli 1,3 km etäisyydellä) ovat sen sijaan arvokkaita maisema-alueita. Pulkkilanharju kuuluu myös harjujen suojeluohjelmaan (ks. kartta liitteessä 5). Ottamisalue sijaitsee edellä mainittujen arvokkaiden maisemakokonaisuuksien vaikutusalueen ulkopuolella, eikä suunniteltu ottotoiminta vaikuta haitallisesti ko. maisema-alueiden suojeluarvoihin. Museoviraston ylläpitämän muinaismuistorekisterin mukaan ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistokohteita. Lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 250 m etäisyydellä ottamisalueen kaakkoispuolella.

Ottamisalueen lähiympäristö on tavanomaista havupuuvaltaista talousmetsäaluetta, jossa hakkuita on tehty laajalti. Tämän suunnitelman mukainen ottamisalue on nykytilassa noin 3 ha:n osalta avoinna olevaa louhosaluetta, jossa ei ole kasvillisuutta. Noin hehtaarin kokoisella alueella on vielä puusto poistamatta, tältä osin puusto koostuu pääosin harvalukuisista männyistä. Muilta osin tämän suunnitelman mukaisella ottamisalueella on jo tehty avohakkuuta, jossa korkeintaan kasvaa paikoin taimikkoa. Aluskasvillisuus on siinä tavanomaista heinikkoa. Paikoin esiintyy sammalta. Alue ei siten ole luonnontilainen eikä sillä ole erityisiä luontoarvoja. Maakuntakaavan tausta-aineiston mukaan ottamisalueen kohdalla ei ole arvokkaita luontotyyppejä, lähin arvokas alue on alueen eteläpuolella yli 5 km etäisyydellä (Orimäen lehmusmetsä). Aineiston mukaan alueella ei myöskään ole luonnon ydinalueita eikä ekologisia yhteyksiä (ekologinen yhteys kulkee ottamisalueen länsipuolella). Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Vanhakartanon idänverijuurialue (FI0301017) alueen länsipuolella yli 2,5 km etäisyydellä ja Päijänteen alue (FI0335003) alueen pohjoispuolella noin 3 km etäisyydellä.

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

Hakemuksen mukainen ottamisalue, eli alue, jonka sisäpuolelle kaikki ottamiseen liittyvät toiminnot (mm. pintamaiden ja jalostetun kiviaineksen varastointi) sijoittuvat, on pinta-alaltaan 6,4 ha (aiemmin 3,3 ha). Varsinaista kallion louhintaa suoritetaan vielä noin 3,6 ha:n kokoisella alueella. Kuluvana lupakautena jo louhittu alue on noin 2 ha. Louhinta on edennyt kaakosta luoteen suuntaan. Louhinta etenee nykyisistä kalliorintauksista edelleen luoteeseen ja myöhemmin lounaan suuntaan. Alueen suhteellisen pienen pinta-alan takia ottotoimintaa ei jaeta vaiheisiin. Mahdollisuuksien mukaan maisemointi kuitenkin voidaan tehdä vaiheistetusti, eli käytännössä alueen pohjois-/itäosissa voidaan maisemointi (luiskien rakentaminen) aloittaa louhinnan vielä jatkuessa alueen etelä-/länsiosissa. Louhintataso on +104…+105 siten, että pohjan kallistus laskee itään/kaakkoon, jossa louhinta-alue yhtyy ympäröivään maastoon ilman korkeuseroja. Louhokseen ei siten keräänny vesiä, vaan ne poistuvat painovoimaisesti. Panostusreikien poraus voidaan suorittaa noin metriä ottotasoa syvemmälle (irtilouhintataso).

Louhinta tehdään normaalia louhintakalustoa käyttäen, jolloin kerralla räjäytettävän kentän paksuus on tavanomaisesti noin 5…15 m. Tarvittaessa louhinta tehdään kahtena kerroksena, mutta kohteessa louhittavan kallion paksuus on enimmillään noin 15 m (lounaisosassa), joten louhinta suoritetaan pääosin yhtenä kerroksena. Louhinta tehdään miltei pystysuorana leikkauksena (7:1). Reuna-alueet louhitaan myös pystysuoraan, sillä lopputilanteen luiskat on tarkoitus rakentaa ylijäämämailla.

Hakemuksen mukainen louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi). Poravaunuja on samanaikaisesti käytössä 1–2 kpl. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja rintauksen korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus ja - kyky. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. Jokaista räjäytystä varten louhintaurakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman. Räjäytyksiä tehdään louhintajakson aikana yleensä 1-2 kertaa viikossa. Räjähdysaineina käytetään nykyaikaisia, olosuhteisiin parhaiten soveltuvia sekä teknisesti käyttökelpoisia tuotteita. Viime vuosina kosteutta paremmin kestävät, täydellisemmin palavat ja ympäristöystävällisemmät emulsioräjähdysaineet ovat huomattavasti yleistyneet, syrjäyttäen ammoniumnitraatin ja polttoöljyn seosta eli Anfoa. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu osittain ylisuuria lohkareita, joita pitää erikseen rikkoa (rikotus) ennen niiden murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla, dumpperilla tai kuorma-autolla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn.

Murskauslaitoksen kuljettimet ovat riittävässä määrin koteloitu pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Alueella voidaan murskata myös tela-alustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla murskauslaitoksella. Lähtömateriaali syötetään kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Tuotteen teknisiä ominaisuuksia säätelevät tuotestandardit.

Ottamisalueella on käytössä yksi siirrettävä murskauslaitos. Laitos ei ole alueella jatkuvasti, vaan se tuodaan alueelle tietyn pituisen murskausurakan ajaksi. Siirrettävän murskauslaitoksen sijainti voi vaihdella toiminnan edetessä siten, että se sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta ja kalliorintauksia. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eivätkä ne ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä. Siirrettävä murskauslaitos saa energiansa polttoöljyllä toimivasta aggregaatista tai laitoksessa on sisäänrakennettu polttomoottori.

Murskattu kiviaines välivarastoidaan ottamisalueella eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin. Varastokenttänä käytetään ensisijaisesti ottamisalueen etelä-/kaakkoisosassa jo louhittua kenttäaluetta. Louhinnan etenemisen myötä varastoinnin painopiste siirtyy lännemmäksi siten, että varastokasat sijaitsevat mahdollisimman lähellä sen hetkistä louhinta-aluetta. Näin vähennetään työmaan sisäisiä kuljetusmatkoja. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään myös melu- ja pölypäästöjen leviämistä, sillä murskauslaitos/seulontalaitos voidaan sijoittaa varastokasojen suojaan. Varastokasojen korkeudet vaihtelevat ollen pääsääntöisesti 4…10 m. Tuontilouheen ja purkuasfaltin varastointiin osoitetaan omat varastointikohdat ottamisalueen pohjatasolla. Nekin voivat tarvittaessa siirtyä ottotoiminnan etenemisen myötä.

Ottotoiminnan aikaiset hulevedet kerääntyvät ottamisalueen itä-/kaakkoisosaan rakennettuun syvennykseen, josta vedet ohjautuvat edelleen itään/kaakkoon maastoon/ojaan (kohdekiinteistön sisällä). Etelämpänä vedet yhtyvät olemassa olevaan ojaan. Pumppauksia ei tarvitse suorittaa, sillä vedet valuvat painovoimaisesti koko toiminnan ajan. Käytännössä suuri osa vesistä imeytyy myös varastokasoihin ja louhospohjan murskekenttään ja rakoihin, joten valuntavesiä ei muodostu suuria määriä. Rakennetun syvennykseen joutuvat vedet selkiintyvät, koska kiintoaines laskeutuu syvennyksen pohjalle. Kun hulevedet liikkuvat irtilouhitun pohjatason louhikossa puhdistuvat ne myös jo siinä tehokkaasti kiintoaineksesta.

Ensisijainen toimenpide ottotoiminnan loputtua kokonaan on alueen siistiminen. Kaikki ottotoimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit sekä muu ylimääräinen tavara poistetaan. Hakemuksen mukaan ottotoiminnan jälkeen alue palautuu näillä näkymin metsätalousalueeksi. Tarkkaa aikataulua maisemoinnille ei anneta hakemuksessa. Hakemuksen mukaan maisemointi riippuu siitä, missä aikataulussa otto saadaan loppuun saatetuksi. Ottamisalueen pienen pinta-alan takia maisemointi suoritetaan hakijan mukaan pääosin kerralla vasta sitten kun ottotoiminta on päättynyt kokonaan. Luiskien rakentaminen voi kuitenkin olla mahdollista alkaa rakentamaan alueen pohjois-/itäosassa louhinnan vielä jatkuessa alueen etelä-/länsiosissa. Pohjataso voidaan kuitenkin maisemoida vasta ottotoiminnan päätyttyä kokonaan, sillä koko pohjataso tarvitaan toiminnan aikana liikennöinti-, työskentely- ja varastoalueena. Mikäli alueen tuleva käyttö on jokin muu kuin metsätalous, voidaan maisemointisuunnitelma tarkentaa tai muuttaa myöhemmin.

Toiminnan jälkeen alueelle ei jää pystysuoria kallioseinämiä, vaan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi luiskia alueelle tuotavilla puhtailla ylijäämämailla. Luiskat rakennetaan siten, että niiden kaltevuus on noin 1:2 tai loivemmat. Kaltevuudet voivat myös hieman vaihdella, jolloin vältytään liiallisesta kaavamaisuudesta ja alue istuisi paremmin maisemakuvaan. Ottorintauksen ja pohjatason korkeusero on enimmillään noin 15 m alueen etelä-/länsiosassa, muualla pääosin alle 10 m, eli luiskien pituudeksi muodostuu noin 20…30 m. Rakennettavien luiskien laskennallinen tilavuus on noin 70 000 m3. Kaakkoisosassa pohjataso yhtyy ympäröivään maastoon ilman luiskia, eli toiminnan jälkeenkään vesiä ei keräänny alueelle.  Myös pohjatasolle levitetään noin 0,5 m paksu maakerros, joka toimii kasvualustana. Tähän tarvitaan noin 20 000 m3 maa-ainesta. Sekä rakennettuihin luiskiin että pohjatason maakerroksen päälle levitetään lopuksi alueelta aiemmin poistettu pintamaakerros (tavoitteellisesti n. 15 cm). Myös murskauksessa syntynyt, hyödyntämättä jäänyt hieno kiviaines sopii hyvin kasvualustaksi metsälle, kun siihen sekoitetaan 3-5 paino-% esimerkiksi turvetta tai kuorikariketta.

Alue metsitetään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä siemeniä että taimia käyttäen. Alueen metsittämisessä otetaan huomioon ympäröivän maaston metsätyyppi, jotta lopputuloksesta saadaan mahdollisimman hyvin maisemaan mukautuva alue. Ympäröivän alueen metsätyypin vallitsevat puulajit ovat mänty ja kuusi. Tarpeen mukaan alueelle on myös mahdollista istuttaa pieniä määriä lehtipuita, mutta tavanomaisesti lehtipuita levittäytyy luonnostaan ajan myötä jälkihoidetuille ottamisalueille. Puuston tavoitteellinen tiheys on noin 2500 kpl/ha. Istutukset tehdään muotoilua ja maannoskerroksen perustamista seuraavana kasvukautena, jolloin muotoillut alueet ovat tiivistyneet lopulliseen muotoonsa ja taimien juuristoilla on paremmat edellytykset selvitä ensimmäisistä vuosista. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Havu- ja lehtipuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä ja lehtipuita kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee.

Alueella toimitaan urakkaluonteisesti, mikä tarkoittaa, että saattaa olla pitkiäkin aikoja, jolloin louhinta- ja murskaustoimintaa ei ole alueella lainkaan. Louhinta- ja murskausurakoita on keskimäärin 1-3 kpl vuodessa ja kunkin urakan kesto on keskimäärin 2-6 viikkoa kerrallaan. Räjäytyksiä on tavanomaisesti 1-2 kpl louhintaurakan aikana. Toiminta-ajat ovat hakemuksessa Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (ns. muraus-asetus) ja nykyisen ympäristöluvan mukaisesti seuraavat:

- Poraus ma-pe klo 7-21

- Räjäytykset ma-pe klo 8-18

- Rikotus ma-pe klo 8-18

- Murskaus ma-pe klo 7-22

- Lastauksia ja kuljetuksia ma-pe klo 6-22

Kesäkuussa ja heinäkuussa alueella ei tehdä louhintaa eikä murskausta, mutta kuljetuksia ja lastauksia on tänäkin aikana.

LIIKENNEJÄRJESTELYT

Ottamisalueelle kulkee sorapintainen metsätie, jota käytetään kiviaineskuljetuksissa. Metsätie yhtyy Pulkkilantielle noin kilometrin etäisyydellä ottamisalueelta. Metsätien liittymäkohdassa Pulkkilantie on suora, pohjoiseen suuntaan noin 400 m matkalta ja etelän suuntaan miltei kilometrin matkalta. Merkittäviä korkeuserojakaan tiellä ei ole, joten näkyvyys liittymäkohdalla on hyvä. Uusia liikennejärjestelyitä ei tarvitse rakentaa toiminnan jatkuessa. Työmaan sisäisiä työmaateitä rakennetaan tarvittavassa laajuudessa louhinnan etenemisen mukaan. Teiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa suolaamalla. Kuljetukset ohjautuvat Pulkkilantiellä valtaosin etelän suuntaan. Toiminta aiheuttaa kuljetuksia siten, että raskaiden ajoneuvojen käyntejä alueelle on vuorokaudessa keskimäärin noin 5 kpl arkisin. Kuljetusmäärät kuitenkin vaihtelevat suuresti kiviaineksen kysynnän mukaan. Saattaa esiintyä pidempiäkin aikoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan ja toisaalta kuljetuksia saattaa ajoittain olla keskimääräistä enemmän.

TOIMINNASTA SYNTYVÄT JÄTTEET

Toiminnassa arvioidaan muodostuvan sekajätettä noin 500 kg vuodessa, jätteet kerätään jäteastiaan tukitoiminta-alueella ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Jäteöljyjä ja vaarallista jätettä syntyy vuosittain noin 500 kg, joita säilytetään tukitoiminta-alueella lukitussa ja tiiviissä kontissa murskausurakoiden aikana. Ne toimitetaan asianmukaiseen vaarallisten

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN EHKÄISY

Vaikutukset luontoon ja luononsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Erityisiä maisema-arvoja varsinaisella ottamisalueella tai sen välittömällä lähialueella ei ole, vaan alue on tavanomaista talousmetsäaluetta. Hakkuita on tehty laajalti. Toiminta ei tule aiheuttamaan muutoksia kaukomaisemakuvaan. Päijänteen rantavyöhyke ottamisalueen itäpuolella (lähimmillään noin 900 m etäisyydellä) ja Päijännettä halkova Pulkkilanharju ottamisalueen koillispuolella (yli 1,3 km etäisyydellä) ovat sen sijaan arvokkaita maisema-alueita. Ottamisalue sijaitsee edellä mainittujen arvokkaiden maisemakokonaisuuksien vaikutusalueen ulkopuolella, eikä suunniteltu ottotoiminta vaikuta haitallisesti ko. maisema-alueiden suojeluarvoihin. Ottamisalueen kaakkoispuolella säilytetään puusto osittain mahdollisuuksien mukaan, myös tämä estää alueen näkymistä idän/kaakon suunnasta. Maisemoinnin myötä alue palautuu metsätalousalueeksi myöhemmin.

Ilmapäästöt

Hakemuksen mukaan merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteudesta johtuen vähäistä. Räjähdyksestä muodostuva pölypilvi sisältää rähähdyskaasujen lisäksi kivipölyä. Pölyä muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Yleensä pölypilvi laskeutuu räjähdystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Räjäytyksistä johtuva pölyäminen on lyhytaikainen tapahtuma. Murskaus aiheuttaa myös pölyämistä. Käyttämällä pölyntorjuntakeinoja ja nykyaikaisia laitoksia saadaan pölypäästöt kuitenkin hyvin hallintaan. Tehokkain pölyntorjuntakeino on kastelu, jolloin vettä suihkutetaan murskausprosessissa kiviaineksen sekaan. Näin pölyämistä saadaan huomattavasti vähennettyä tai jopa poistettua kokonaan. Kiviaineksen pudotuskorkeutta minimoimalla voidaan myös vähentää pölyämistä. Porauskalusto voidaan myös tarvittaessa varustaa pölynkeräimillä. Murskauslaitoksen sijaitseminen alhaalla louhoksen pohjalla vähentää pölyämistä ympäristöön. Työmaateitä/kuljetustietä kastellaan tai suolataan tarvittaessa pölyämisen torjumiseksi.

Liikenteen aiheuttamat päästöt

Hakemuksen mukaan teiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa suolaamalla. Kuljetukset ohjautuvat Pulkkilantiellä valtaosin etelän suuntaan. Toiminta aiheuttaa kuljetuksia siten, että raskaiden ajoneuvojen käyntejä alueelle on vuorokaudessa keskimäärin noin 5 kpl arkisin. Kuljetusmäärät kuitenkin vaihtelevat suuresti kiviaineksen kysynnän mukaan. Saattaa esiintyä pidempiäkin aikoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan ja toisaalta kuljetuksia saattaa ajoittain olla keskimääräistä enemmän.

Maaperä, pohja- ja pintavedet

Koska ottamisalueen pintamaakerrokset ovat melko ohuet tai osittain puuttuvat kokonaan, varsinaisella louhinta-alueella ei juuri esiinny maaperän pohjavettä. Varsinaisesti maaperän pohjavettä on kuitenkin ottoalueen ulkopuolella. Kallion raoissa ja ruhjeissa esiintyy ns. kalliopohjavettä, mutta kalliopohjaveden pinnantaso on louhintatasoa huomattavasti alempana. Louhintaa ei tehdä syvälle (maksimissaan 15 m), joten ottotoiminnalla ei ole vaikutusta ympäröivän alueen maaperän pohjaveden tasoon tai virtauksiin. Ottoalue sijaitsee ehjällä kalliolohkolla, jossa topografiatulkinnan mukaan ei ole merkittäviä ruhjeita tai kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Suurin riski alueen pohjavedelle ovat toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodon onnettomuustilanteessa. Pohjaveden pilaantumisen riski minimoidaan huolehtimalla työkoneiden kunnosta siten, että koneista ei vuoda öljyä ja polttoainetta. Työkoneita myös tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella.

Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineidensisältämiä nitraattiyhdisteitä. Aineet johtuvat pintavesien mukana ympäristön ojiin, tässä tapauksessa lähinnä alueen itäpuolella ojastoon ja edelleen Päijänteeseen. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Räjähdysaineen räjähtämättä jääminen johtuu useimmiten huolimattomasta panostuksesta tai liian kosteasta räjähdysaineesta. Louhinta saattaa näkyä pintavedessä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Yleensä nitraattipitoisuudet kohoavat kuitenkin suhteellisen vähän louhinta-alueiden ympäristön vesistöissä. Muita vaikutuksia pintavesiin alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu. Toiminnassa on kuitenkin pidettävä huolta, ettei työkoneista tai polttoaineen varastoinnista aiheudu haitta-aineiden päästöjä esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Tässä kohteessa kyseessä on suhteellisen pienimuotoisesta ottotoiminnasta, eikä siitä juuri muodostu vaikutuksia pintavesien tilaan. Louhoksen hulevedet selkiintyvät rakennetussa syvennyksessä alueen kaakkoisosassa sekä irtilouhitussa pohjakerroksessa liikuttaessa, ennen kun ne ohjautuvat kaakkoispuolen ojastoon. Syvennyksessä hienoaines laskeutuu pohjalle ja alueen ulkopuolelle johdettavat vedet ovat siten kirkkaampia. Syvennykseen kerääntyvän veden pinnalta on myös helppo havaita mahdolliset öljypäästöt, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin mahdollisten vuotojen selvittämiseksi.

Melu

Melua syntyy kallion porauksesta, louheen rikotuksesta, murskauksesta sekä lastauksista ja kuljetuksista. Poraus tapahtuu kallion päältä, joten sen melu kantautuu helpommin ympäristöön. Porausmelu on kuitenkin korkeataajuista ja siten se ei kantaudu kovin pitkälle. Murskaustoiminta tapahtuu koko toiminnan ajan louhosseinämien ja varastokasojen suojassa, jolloin ympäröivät kallioseinämät ja kasat vaimentavat merkittävästi melun kantautumista ympäristöön. Lisäksi ottamisalueen reunoilla varastoitavat pintamaat toimivat samalla meluvalleina. Varastokasoja sijoitetaan ensisijaisesti ottamisalueen (varastokentän) eteläosaan, jolloin ne toimivat melusuojana etelä-/kaakkoispuolen asutuksen suuntaan. Murskauslaitoksesta on aina etäisyyttä asutukseen vähintään 500…600 m, eikä suuren etäisyyden takia melun ohjearvot tule ylittymään asutuksen kohdalla. Myös louheen rikotus tehdään vain louhoksen sisällä kallioseinämien ja varastokasojen suojassa. Huolellisella räjäytyssuunnittelulla ja toteutuksella voidaan ylisuurten lohkareiden muodostumista vähentää, jolloin myös rikotuksen tarve vähenee. Meluavaa toimintaa ei ole jatkuvasti, vaan alueella on vain jaksottaisia louhinta- ja murskausurakoita. Hakijan mukaan toiminnan melupäästöistä on alueella saatu kokemusperäistä tietoa kuluvana lupakautena, eikä melupäästöt ole olleet merkittäviä. Toiminta jatkuu samanlaisena myös tulevana lupakautena.

Tärinä

Hakijan mukaan tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella. Sytytysjärjestelmä, kokonaisräjähdysainemäärä sekä räjäytyskentän koko vaikuttavat myös tärinän syntyyn ja voimakkuuteen. Jokaista räjäytystä suunnitellaan erikseen ja sen yhteydessä huomioidaan myös tärinään liittyvät yksityiskohdat. Räjäytyksiä on suhteellisen harvoin, louhintaurakoiden aikana keskimäärin 1-2 kpl viikossa. Urakoiden välissä on kuitenkin yleensä pitkiä aikoja, jolloin toimintaa alueella ei ole lainkaan, eli vuositasollakin räjäytyksiä on vain muutamia.

BAT/BEP

Hakemuksen mukaan päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa suunnitelman muissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella käytetään nykyaikaista kalustoa. Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy paitsi itse laitoksessa myös kiviaineksen käsittelyssä ja varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytetty raaka-aine. Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelulla. Myös työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla esim. suolaliuoksella. Pölyn leviämistä vähennetään myös mahdollisuuksien mukaan varastokasojen oikealla sijoittelulla.

Riskeihin, onnettomustilanteisiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä onnettomuus- tai häiriötilanteessa päästä maaperään ja pohjaveteen. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50-100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa heti voidaan ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Alueella muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä vähennetään asianmukaisilla lippusiimoilla, varoituskylteillä ja tarvittaessa työmaa-aidoilla. Louhintatyössä voi riskejä muodostua räjäytystöistä. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kallion kappaleita työskentelyalueen ulkopuolelle. Tällaiset riskit minimoidaan huolellisilla valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Toiminta-alueella vähennetään työmaaliikenteeseen kohdistuvia riskejä rajoittamalla nopeuksia ja tarvittavin varoituskyltein. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU

Murskauslaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään

käyttöpäiväkirjaa tai vastaavaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja sen määrästä, tiedot syntyneistä jätteistä ja sen poiskuljetuksista sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnasta laaditaan lupamääräysten mukaisesti vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan kunnan valvontaviranomaiselle tiedoksi.

Alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputki nykyisen maa-ainesluvan mukaisesti. Putkesta on otettu ns. laaja analyysi joka kolmas vuosi. Pohjaveden pinnankorkeutta esitetään jatkossa mitattavaksi kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Lähimmät mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat riittävän kaukana (>500 m), eikä niihin kohdistu vaikutuksia. Kaivotarkkailua ei ole tehty. Pohjaveden tarkkailua esitetää näytteenottojen osalta jatkettavaksi alkuperäisen maa-ainesluvan määräysten mukaisesti, eli laaja analyysi joka kolmas vuosi.Laaja analyysi sisältää seuraavat parametrit:

- lämpökestoiset koliformiset bakteerit

- aistinvarainen arviointi

- lämpötila

- alkaliniteetti

- alumiini

- ammonium

- fluoridi

- happi

- kloridi

- KMnO4-luku

- kokonaiskovuus

- mangaani

- nitraatti

- nitriitti

- pH-luku

- rauta

- sameus

- sulfaatti

- sähkönjohtavuus

- väri

- TVOC

- mineraaliöljyt

Hakemuksen mukaan pohjaveden tarkkailutulokset toimitetaan kunnan valvontaviranomaiselle sekä Hämeen ELY:n luonnonvarayksikölle 2 kk:n kuluessa näytteen ottamisesta. Pinnankorkeustarkkailun tulokset toimitetaan hakemuksen mukaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan maa-ainesten oton valvojalle sekä Hämeen ELY:n luonnonvarayksikölle.

Nykyinen maa-aineslupa ei velvoita pintavesitarkkailuun, eikä sitä esitetä tehtäväksi jatkossakaan.

Nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen nro 3 mukaan valvova viranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla. Tällaista tarvetta ei ole tähän mennessä ilmennyt. Melumittauksia ei esitetä tehtäväksi, mutta tarvittaessa niitä voidaan tehdä, mikäli tarvetta ilmenee. Siinä tapauksessa laaditaan ennen mittauksia erillinen mittaussuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.

Pölytarkkailua mittalaittein ei tehdä, vaan mahdollista pölyämistä seurataan silmähavainnoin ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin pölyämisen vähentämiseksi. Räjäytysten aikana tehdään tarvittaessa tärinätarkkailua lähimmissä rakennuksissa, mikäli mittaukset osoittautuvat tarpeellisiksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu 26.1.-6.3.2026 Asikkalan kunnan internetsivuilla. Hakemuksen asiakirjat ovat olleet nähtävillä Asikkalan kunnanvirastolla kuulutusajan. Asianosaisille on lähetetty 26.1.2026 tiedoksianto lupahakemuksen vireilläolosta. Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Elinvoimakeskukselta sekä Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä.

Lausunnot

Lupahakemuksesta ovat antaneet lausunnon Lupa- ja valvontavirasto sekä Päijät-Hämeen ympäristöterveys.

Lupa- ja valvontavirasto on todennut 13.3.2026 tulleessa lausunnossaan seuraavaa:

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n vaatimusten kanssa tai aiheuta ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista haittaa. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa.

• Ottamissuunnitelmassa esitetyn 3 vuoden välein toteutettavan pohjavesitarkkailun lisäksi tulee tehdä myös sekä vuosittaista pohjavesitarkkailua että alueelta pois johdettavan pintaveden tarkkailua. Vuosittain otettavista pinta- ja pohjavesinäytteistä tulee määrittää: pH, kiintoaine, sameus, väri, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammonium, kemiallinen hapenkulutu, öljyhiilivedyt C10-C0 ja liukoiset metallit (As, Cr,Cu,Pb,Ni,Zn,Fe,Mn).
• Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata pohjaveden havaintoputkesta säännöllisesti neljästi vuodessa (maalis., kesä-, syys- ja joulukuu) koko luvan voimassaoloajan. Ylimmän mitatun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee aina jäädä vähintään 1 metriä paksu koskematon suojakerros. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että suunniteltu 1 metrin suojakerros toteutuu.
• Pohjavesinäytteenottoa varten tulee asentaa uusi näytteenottoon soveltuva muovinen havaintoputki, jolla korvataan vanha putki. Lupa- ja valvontavirastolle tulee toimittaa putkikortti putken asentamisesta.
• Alueelle tuotavien ylijäämämaille tulee määrätä enimmäismääräksi 90 000 m3. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja. Maanomistajan ja toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa huolehtia vieraslajien torjumisesta.
• Alueella käytettävien aineien, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennetta ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.
• Maisemointityöt tulee tehdä lupakauden aikana.

Lupapäätöksen myöntämisen jälkeen lupapäätös ja sen mukainen suunnitelma tulee lähettää Lupa- ja valvontavirastolle (MAL 19 §).

Päijät-Hämeen ympäristöterveys on lausunut 6.3.2026 tulleessa lausunnossaan seuraavaa:

Toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja on hankala arvioida, koska lupahakemukseen ei sisältynyt melumittausraportteja tai melumallinnuksia. Terveydensuojeluviranomaiselle ei ole saapunut melu- tai pölyhaittoihin liittyviä ilmoituksia aiemmasta toiminnasta.

Terveyshaittojen ehkäisemiseksi toiminta tulee järjestää siten, ettei päiväajan klo 7-22 melun keskiäänitaso ylity 55 dB lähimmissä häiriintyvissa kohteissa. Mikäli toiminnalle myönnetään ympäristölupa ja myöhemmin toiminann aikana tulee esille epäilyjä melutason ohjearvojen ylityksistä, tulisi hakija velvoittaa mittaamaan melutaso ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi toiminnalle tulisi asettaa vuorokautisen toiminta-ajat enintään melusta aiheutuvien terveys- ja viihtuvyyshaittojen torjumiseksi.  

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa ympäristöön ja asutukselle- Pölyn osalta toimija tulisi velvoittaa tarvittaessa suorittamaan toimenpiteitä pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi. Ympäristölupa tulisi selkeästi rajata koskemaan ainoastaan hakemuksen mukaisten puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa. Jos alueelle tuodaan muuta kuin ympäristöluvan mukaista materiaalia, tulee se toimittaa mahdollisimman asianmuksiseen käsittelypaikkaan.

Toiminnasta ei saa aiheutua läheisen pohjavesialueen veden laadun vaarantumista. Erityisesti tulee huomioida, ettei alueella käytettävien koneuden ja laitteiden käytöstä, säilytyksestä ja huollosta voi aiheutua pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Pohjavesien laadun tarkkailua tulee tehdä ja toteuttaa vähintään hakemuksessa esitetyin tavoin.

Muistutukset

Hakemukseen saapui kolme muistutusta lähiasukkailta.

Ensimmäisessä muistutuksessa huomautetaan alueen laajenevan merkittävästi ja sen myötä haitallisten vaikutusten lisääntyvän. Muistuttaja on huolissaan erityisesti maastoon ja ojiin virtaavista haitta-aineista. Lisäksi muistuttaja tuo huolen lisääntyvistä melu-, pöly-, tärinä- ja liikennevaikutuksista. Lisäksi mainitaan, että puusto tulisi säilyttää lähettyvillä, jotta se suojaa vaikutuksilta ja parantaa maisemaa. Muistuttaja ei tue perusteita myöntää lupaa 15 vuodeksi.

Toisessa muistutuksessa huomautetaan lupahakemuksen antavan liian pienen kuvan toiminnan vaikutuksista. Muistuttajan laskelmien mukaan liikennemäärät ja vaikutukset ovat hakemuksessa arvioitua suuremmat. Muistutuksessa ollaankin erityisen huolissaan liikennemäärän kasvusta ja sen vaikutuksesta jo nyt hankalaan liikennetilanteeseen ja tien kunnossapidon haasteisiin. Nyt tie on ollut välillä sellaisessa kunnossa muistuttajan mukaan, ettei siinä ole voinut ajaa henkilöautolla. Lisäksi tuodaan esille liikenteen ja renkaiden kuljettamien maa-ainesten riskit maantielle ja sen viereiselle kevyenliikenteenväylälle.

Kolmannessa muistutuksessa tuodaan osin esiin samoja seikkoija kuin edellisessa toisessa muistutuksessa. Kolmas muistuttaja kuitenkin huomauttaa myös toiminnan aiheuttamasta pölyhaitasta tiellä.

Vastine

Lupa- ja valvontaviraston lausunto, 13.3.2026

Yhteenveto lausunnosta

Alueella tulee tehdä vuosittaista pohja- ja pintavesitarkkailua lausunnossa luetetuilla parametreilla. Pohjaveden pintaa on seurattava neljä kertaa vuo-dessa. Näytteenottoon soveltuva havaintoputki on asennettava. Alueelle tuotaville ylijäämämaille tulee määrätä enimmäismääräksi 90 000 m3. Tulee huolehtia vieraslajien torjumisesta.

Hakijan vastine

Pohja- ja pintaveden tarkkailua tullaan tekemään lupamääräysten mukai-sesti ja uusi näytteenottoon soveltuva pohjaveden havaintoputki tullaan asentamaan. Lausunnossa esitetty rajoitus ylijäämämaiden tuonnille on riittävä, sillä se vastaa hakemuksessa esitettyä laskelmaa maisemoinnissa tarvittavasta maa-ainesmäärästä.

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden lausunto, 6.3.2026

Yhteenveto lausunnosta

Meluhaittoja on hankala arvioida, koska hakemukseen ei ole liitetty mit-tausraportteja tai melumallinnuksia. Keskiäänitaso ei saa ylittää 55 DB lä-himmissä häiriintyvissä kohteissa. Jos epäilyjä ohjearvojen ylityksistä, tu-lisi hakijaa velvoittaa mittaamaan melutaso. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa ympäristöön ja asutukselle.

Tulee huomioida, ettei koneista ja laitteista aiheudu pohjavesien pilaantu-misen vaaraa. Pohjavesitarkkailua tulee tehdä vähintään hakemuksessa esitetyin tavoin.

 Hakijan vastine

Hakemuksessa on esitetty toimenpiteet, joilla vähennetään ja torjutaan toiminnasta aiheutuvan melun ja pölyn kantautumista ottamisalueen ulko-puolelle. Häiriintyviin kohteisiin on riittävän pitkä etäisyys, joten erillisen melumallinnuksen teettäminen ei ole katsottu tarpeelliseksi. Melun ohjear-vot eivät tule ylittymään häiriintyvissä kohteissa. Mikäli epäilystä tästä jostain syystä kuitenkin ilmenisi, on hakija valmis suorittamaan kertaluon-teinen melumittaus, kuten ympäristöterveys lausunnossaan ehdottaa.

Pohjavesitarkkailua tullaan tekemään lupamääräysten mukaisesti. Muutoinkin huolehditaan jatkossakin, ettei toiminnasta pääse aiheutumaan pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Ensimmäinen muistutus

Louhinta-alueen hulevedet kerätään olemassa olevaan laskeutusaltaaseen, jossa suurin osa kiintoaineksesta poistuu ja ojaan johdettava vesi on mah-dollisimman puhdasta. Louhinta-alueen laajentuminen ei vaikuta hulevesien puhtauteen tai määrään ja ne käsitellään ja johdetaan samalla tavalla kuin ennenkin. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan ottamisalueen nykyistä hulevesiallasta myös laajentaa. Pintaveden laatua voidaan tarvittaessa seurata näytteenotoin. Louhinta-alueilla käytettävistä räjähdeaineista voi jonkin verran liueta typpiyhdisteitä pintavesiin, mutta pitoisuudet ovat yleensä vähäiset ja ne laimenevat nopeasti ojastoissa kulkiessa. Muistuttajan kaivo sijaitsee ilmeisesti yli 600 m etäisyydellä ottamisalueelta. Tällaisilla etäisyyksillä mahdollinen vähäinen typpikuormitus ei tule olemaan havaittavissa, eikä toiminnalla muutoinkaan voi olla vaikutusta kaivon vedenlaatuun tai toimivuuteen. Ottamistoiminnassa huolehditaan siitä, ettei haitta-aineita pääse kulkeutumaan ympäristöön tai vesistöihin.

Ottamisalueella on toimittu jo kymmenen vuotta, eikä toiminnasta ole ai-heutunut haittaa ympäristölle. Vaikkakin louhinta-alue nyt hieman laaje-nee, toiminnan yleisluonne ei muutu aiempaan verrattuna. Laskennallinen vuosituotanto nousee hakemuksen mukaisesti, mutta todellisuudessa lou-hinta ja murskaus on riippuvainen kiviaineksen kysynnästä. Tämä tarkoit-taa, että todellisia louhintamääriä ei voida tietää ennakkoon, ja tuotanto-määrät voivat vaihdella eri vuosina paljonkin. Hakemuksessa esitetty 200 000 tonnin vuotuinen maksimimurskausmäärä on todellisuudessa epä-todennäköinen, toteutunut vuosittainen murskausmäärä pysynee keskimäärin samalla tasolla kuin edellisellä lupakautena.

Hakemuksen mukainen kiinteistö ei ole hakijan omistuksessa. Maanomis-taja voi kiinteistöllään tehdä metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä, mutta mahdollisuuksien mukaan pyritään ainakin ottamistoiminnan ajan säästä-mään puustoinen suojavyöhyke louhinta-alueen ympärillä (itäpuolella).

Hakija on esittänyt perustelut 15 vuoden lupa-ajalle. Hakijan käsityksen mukaan haetulle lupa-ajalle ei ole estettä. On todennäköistä, ettei toiminta ehditä loppuunsaattamaan lyhyemmässä ajassa.

Toinen muistutus

Kuljetustien pölyntorjuntaan tullaan kiinnittämään huomiota. Tien alku-päähän on suunniteltu levittävän asfalttimursketta, jonka myötä pölyämi-nen vähenee huomattavasti. Muutoinkin tien kunnosta pidetään huolta. Ha-kija pyrkii kaiken tavoin minimoimaan murskekuljetuksista aiheutuvaa mahdollista haittaa. Yleisen tien ja pyörätien (Pulkkilantie) mahdollisiin vaurioihin tai huonokuntoisuuteen hakija ei kuitenkaan voi vaikuttaa.

Kolmas muistutus

Hakemuksessa on esitetty tuotannon maksimimäärät, mutta toiminnassa on suuria kausittaisia vaihteluita riippuen murskeen kysynnästä. Todellisuudessa tuskin koskaan päästään esitettyihin maksimimääriin, vaan oletettavasti tuotanto ja sen johdosta muodostuva kuljetusliikennöinti pysyy suunnilleen samanlaisena kuin aiempana lupakautena. Kuljetuksissa on suuria vaihteluja, jolloin voi esiintyä pidempiä jaksoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan ja toisaalta jaksoja, jolloin kuljetuksia voi olla keskimääräistä enemmän.

Hakija tulee panostamaan metsätien kunnossapitoon ja erityisesti sen alkupäähän, jossa muistuttajan mainitsemat kiinteistöt sijaitsevat. Tielle on suunniteltu levittävän asfalttimursketta riittävän pitkälle osuudelle, jolloin pölyäminen saadaan vähentymään, eikä hienoainesta myöskään kulkeudu Pulkkilantielle. Lisäksi metsätietä kastellaan ja suolataan tarvittaessa. Tien asfaltoiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, ensisijaisesti kustannussyistä.

Lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon lupapäätöksessä ja määräyksissä soveltuvin osin.

Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Anniina Jäntti

 p. 044 778 0277, sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Jäntti Anniina

Päätösehdotus Asikkalan ympäristölautakunta päättää myöntää maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen louhimiseen ja murskaamiseen Asikkalan kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Sikomaa. Lisäksi myönnetään aloittaminen muutoksenhausta huolimatta. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava lupahakemuksen, ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

1. Ennen toiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen toiminnanharjoittajan pyynnöstä.
2. Alueelle tulee asentaa välittömästi pohjavesinäytteenottoa varten uusi näytteenottoon soveltuva havaintoputki. Asikkalan ympäristönsuojeluun ja lupa- ja valvontavirastolle tulee toimittaa putkikortti putken asentamisesta.
3. Ottamisalueen rajat tulee olla merkittynä maastoon toiminnan aikana. Jyrkät reunat on suojattava aidalla. Alueen ympäristöön tulee sijoittaa korkeista rintauksista kertovia varoitustauluja. Luvaton liikkuminen on estettävä alueella kieltotauluilla ja mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein. Alueelle pääsy on estettävä.
4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitettu luvan kohdassa maksut ja niiden määräytyminen.

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

5. Ottamissuunnitelman mukaiselta ottoalueelta saa ottaa kalliokiviainesta enintään 300 000 k-m3. Ottamisen saa ulottaa alimmillaan tasolle +104 (N2000), ottamista ei saa kuitenkaan ulottaa 1 metriä lähemmäs pohjavedenpintaa. Ottosyvyyden valvomisesksi ottoalueella tulee olla riittävä määrä korkeuspisteitä. Korkeuspisteiden tulee olla havaittavissa päivittäisessä työskentelyssä.
6. Alueelle saa varastoida purkuasfalttia enintään 2000 t/a. Purkuasfalttia ei saa säilyttää alueella kauempaa kuin yhden vuoden.
7. Alueelle saa tuoda muualta tuotavaa louhetta enintään 5000 t/a ja puhdasta maata maisemointiin enintään 90 000 m3. Määrissä tulee ottaa huomioon edellisen luvan aikana alueelle tuotu aines.
8. Ylijäämämaille ja purkuasfaltille tulee merkitä ottoalueelle selkeät paikat. Läjitys on toteutettava niin, että estetään vaarat ja haittatekijät, kuten sortumiset.

Toiminta-aika

9. Toimintaa voidaan harjoittaa vuosittain 1.8.-31.5. välisenä aikana yhdessä tai useammassa jaksossa, kuitenkin niin, että kuljetuksia ja lastauksia voidaan tehdä ympäri vuoden.

Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin.

Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

• Poraus ma-pe klo 7-21
• Räjäytykset ma-pe klo 8-18
• Rikotus ma-pe klo 8-18
• Murskaus ma-pe klo 7-22
• Lastauksia ja kuljetuksia ma-pe klo 6-22

Toimintaa ei saa harjoittaa virallisina pyhäpäivinä eikä juhannus- ja jouluaattona.

Melu ja tärinä

10. Toiminnasta syntyvä melu, työmaa-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa yhdessä muiden alueella olevien toimintojen kanssa ylittää lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa melutason ohjearvoista annetuissa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoja (klo 7-22) 55 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon lisäämällä mittaus- ja laskentatulokseen 5 dB verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon.
11. Melulähteet on sijoitettava toiminta-alueen kohtaan, josta melu mittausten tai arvioiden mukaan heikoimmin leviää häiriintyviin kohteisiin. Murskekasojen ja pintamaiden sijoittelulla on pyrittävä minimoimaan meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tai käyttämällä muuta melun torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava.
12. Räjäytyksistä, rikotuksista, murskausjaksoista ja niihin liittyvistä toiminnoista on ilmoitettava lähimmille naapureille viimeistään 2 vuorokautta ennen jakson alkua.

Päästöt ilmaan

13. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritsevää lyhytaikaista tai jatkuvaa pölyämistä. Louhinnasta ja kiven murskaustoiminnasta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus ulkoilmassa lähimmissä häirilille alttiissa kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettuja raja-arvoja.
14. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Alueen rintauksilla, maa-aineskasojen sijoituksella, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla tulee rajoittaa pölyämistä ja muita hiukkaspäästöjä. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä työkoneiden liikkuma-alueet ja työmaatiet on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
15. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminta on keskeytettävä pölynsidontaan liittyvien toimintahäiriöiden tai laitteiden rikkoontumisen ajaksi ja toimintaa voidaan jatkaa vasta, kun vika on korjattu.

Jätteet ja jätehuolto

16. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista. Maa-ainesten ottamisalueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai maisemointiin soveltumatonta maa-ainesta eikä muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa

17. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen ja muut jätteet yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle, ja vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta.

Kaivannaisjätesuunnitelma

18. Toiminnanharjoittajan on noudatettava lupahakemuksen mukaista kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on ympäristölupaa muutettava siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu sekä polttoaineiden varastointi

19. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöihin on estettävä kaikissa olosuhteissa. Polttonesteiden varastointi tulee tapahtua tukitoimintojen alueella, jossa saa varastoida polttoainetta ainoastaan hetkellisesti. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.
20. Alueella saa tehdä vain niitä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotka ovat laitoksen normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Kuljetuskaluston tankkaaminen ja huoltotyö sekä koneiden pesu on alueella kielletty. Vuotavia koneita ei saa käyttää. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttoainesäiliöiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset laitteissa ilmenevät onnettomuusvaaraa aiheuttavat viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.
21. Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla sijoitettuna siten, että se on käytettävissä välittömästi vuodon sattuessa. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä.
22. Polttoainesäiliöiden, aggregaatin, murskaus- ja seulontalaitteistojen, sekä tankkauksen aikana kuljetusauton ja tankattavan laitteiston välisen alueen vuotojenhallinta tulee järjestää niin ettei mahdolliset vuodot pääse maaperään ja ne saadaan kerättyä hallitusti pois.

Tarkkailu

23. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata neljännesvuosittain (maalis-, kesä-,syys- ja joulukuussa) ottoalueelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta.
24. Alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta tulee tehdä tarkkailua vuosittain seuraavasti:

Vuosittain otettavista pohjavesinäytteistä tulee määrittää seuraavat:

pH, kiintoaine, sameus, väri, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammonium, kemiallinen hapenkulutus, öljyhiilivedyt C10-C40 ja liukoiset metallit (As, Cr,Cu,Pb,Ni,Zn,Fe,Mn).

Tulokset tulee toimittaa Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluun, sekä tiedoksi Lupa- ja valvontavirastoon ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

25. Alueella oleva pintavesien keräilyallas tulee kunnostaa niin, että siinä on riittävä viivytystilavuus pintavesille. Pintaveden laatua tulee tarkkailla silmämääräisesti kuukausittain. Altaasta tulee ottaa pintavesinäyte vuosittain, näytteistä tulee määrittää pH, kiintoaine, sameus, väri, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammonium, kemiallinen hapenkulutus, öljyhiilivedyt C10-C40 ja liukoiset metallit (As, Cr,Cu,Pb,Ni,Zn,Fe,Mn).
26. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ympäristöhaittaa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavia mittauksia.
27. Louhinnan, murskauksen ja rikotuksen aiheuttamaa melua on mitattava lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on tehtävä kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä mittausajankohtaa. Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Mittaustuloksissa tulee ottaa huomioon melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistuttua ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista. Mikäli mittauksissa todetaan melutasosta annettujen määräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset. Valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään lisämittauksia tarvittaessa.
28. Murskauksesta aiheutuvaa hiukkaspitoisuutta on tarkkailtava. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus on mitattava lähimpien pölypäästöille altistuvien kohteiden piha-alueelta puolueetonta asiantuntijaa käyttäen tarvittaessa. Mittaussuunnitelma on toimitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen mahdollista mittausajankohtaa. Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Mittaustulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista. Mikäli mittaustuloksissa todetaan lupamääräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset. Mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen päättää hengitettävien hiukkasten tarkkailun jatkamisesta ja laajuudesta.

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

29. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittaja on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
30. Laitteiden ja rakenteiden kunnosta sekä huollosta on huolehdittava. Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaalikuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
31. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
32. Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa tai vaaraa terveydelle, on viivytyksettä ilmoitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveysvalvontaviranomaiselle. Öljyvahingon osalta on ilmoitettava myös pelastusviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

Liikennöinti

33. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisten tieyhteyksien kautta. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Tien pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista.
34. Hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle . Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi. Mikäli irtokiviainesta kulkeutuu maantielle, tulee liittymä päällystää odotustilan (25 metriä) matkalta. Hakijan tulee huolehtia ottoalueelle kulkevan tien kunnosta niiltä osin, kun sen voidaan katsoa rikkoutuneen maa-ainesajoneuvojen kulkemisesta. Muutoinkin liikenne maa-ainestenottoalueelle on järjestettävä niin, ettei muille kiinteistöille kulku esty tai turvallisuus vaarannu.

Kirjanpito ja raportointi

35. Jokaisen räjäytys ja murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle
36. Toiminnanharjoittajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiyhteenveto, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä (NOTTO-rekisteriin). Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on keskeytynyt tai päättynyt tai sitä ei ole ollut.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

37. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

38. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti vaihtumisesta valvontaviranomaiselle

Alueen jälkihoito ja maisemointi

39. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminnan loputtua alueelta on poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.
40. Maisemointi tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten on oltava puhtaita ja tarkoitukseen sopivia. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten puhtaus on tarvittaessa osoitettava analyysein ja tulokset on esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi päivitetty, yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja alueen jälkihoidosta.
41. Maa-ainestenottoalueelle ei saa tuoda sellaisia maa-aineksia, jotka sisältävät vieraslajien siemeniä tai jätteitä. Toiminnaharjoittajan on huolehdittava alueella vieraslajien torjunnasta. Sellaista maa-ainesta, jonka mukana leviää vieraslajeja, ei saa myydä eteenpäin.
42. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.
43. Kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet tulee toteuttaa luvan voimassaoloaikana. Kun maa-ainesten otto on päättynyt tai vähintään kuukautta ennen kuin luvan voimassaolo on päättynyt, tulee toiminnanharjoittajan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta.
44. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen muutoksenhausta huolimatta.

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestenoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Toimittaessa tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla

noudattaen annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon  toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja  onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräys 1: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu.

Määräyksellä 2 varmistetaan, että pohjaveden näytteenotto tapahtuu luotettavasti ja putken sijainti on sellaisessa paikassa, että se kertoo tosiasiallisen tilanteen kuormituksesta.

Määräyksellä 3 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 4: Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräykset 5-8: Ottamisalue, ottomäärä ja ottotaso ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueella tarkoitetaan varsinaista louhinta-aluetta, sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen lasketaan kuuluvaksi myös tukitoiminta- ja varastoalueet. Riittävällä suojakerroksella pohjaveden pintaan vähennetään pohjaveden likaantumisriskiä.

Murskeen tuotantomäärä on hakemuksessa esitetyn mukainen. Vuotuiseen murskeen tuotantomäärään lasketaan myös vuoden aikana murskatut muualta tulleet kivet ja louhe. . Ylijäämämaiden vastaanottomäärä perustuu hakemuksessa esitettyyn. Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon. Ylijäämämaita vastaanotettaessa on huomioitava, että vieraslajien leviäminen estetään.

Määräys 9 on hakijan ilmoittamien toiminta-aikojen mukainen ja toiminta-ajat ovat myös Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (ns. muraus-asetus) ja nykyisen ympäristöluvan mukaiset.

Määräykset 10–12 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille altistuvissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Vaikka etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteiseen on yli 500 m, tulee tarvittaessa mittauksin varmistaa, ettei melu ylitä määräyksen mukaisia raja-arvoja. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita ja mahdollisesti muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräyksillä 13-15  estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Sijoittamalla pölyävät laitteistot ja varastokasat parhaalla mahdollisella tavalla, voidaan pölyn haittavaikutuksia vähentää. Kastelu on tehokas keino pölynsidonnassa. Pölyn torjunnassa laitteistojen kunnossapidolla on keskeinen merkitys. Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan Valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta, jossa on terveysperusteisesti annettu raja-arvot hengitettäville ja pienhiukkasille.

Määräyksillä 16-18 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 19-22 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tankkaus tulee tapahtua tiivistetyllä tankkausalueella. Urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi. Imeytysaineiden avulla ja vuotojen hallinnalla voidaan estää ympäristön ja maaperän pilaantuminen.

Määräys 23-28: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun tai haittojen torjunnan osalta. Pohjavesitarkkailun tavoitteena on selvittää ottamistoiminnan ja siihen liittyvien tukitoimintojen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Riittävän tarkkailun mahdollistamiseksi tulee alueelle asentaa pohjavesiputki. Pohjavesien tarkkailussa on huomioitu Lupa- ja valvontaviraston lausunto. Jos pohjaveden tai pintaveden laadun todetaan muuttuneen, voi valvontaviranomainen määrätä lisänäytteitä tai tarkentaa analyysivalikoimaa. Lisäksi varmistetaan, että alueelta pois johdettavien pinta- ja hulevesien laatua ja mahdollisia vaikutuksia ympäröiviin vesistöihin seurataan. Määräys on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet tulee ohjata riittävän isoon selkeytysaltaaseen, jotta sen läpi kulkevasta vedestä voidaan erottaa kiintoaines ja ehkäistään mm. pintavesien samentuminen ja muut haitat.

Määräykset 29-32: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksillä 33-34 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan. Lisäksi minimoidaan haitat muille tienkäyttäjille ja läheiselle maantielle. Määräyksissä on otettu huomioon tulleet muistutukset.

Määräysten 35 ja 36 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti. Ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä Jätelain (646/2011) 120 §:n mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään.

Määräys 37: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräykset 38–44: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Alueen turvallisuudesta on huolehdittava mm. jyrkänteiden riittävin suojauksin. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan oleellinen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 2, 5-12, 14-17, 19-20,

22, 27, 34, 39, 41-44, 46, 47a, 48-49, 52-53, 58, 62, 64-66,

70, 83, 85, 87, 94, 96, 111-114, 123, 167-168, 170, 190-191,

205, 209

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) §

2-4, 6, 11-15, 18

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-

23b

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta

(926/2005) § 1-4, 6-9

Jätelaki (646/2011) § 8, 12, 13, 15-17, 29, 118-120

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun

kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta

(800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4,

6-8, 12-13, 16

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa 15 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on annettu.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan.

Vakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen osalta määräytyy seuraavasti: 32 000 € (6,4 ha * 5 000 €/ha, kalliolouhos, perustaso).

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee asettaa vakuus aloittamiselle ennen muutoksenhakua 5 000 €. Vakuus on asetettava heti lupapäätöksen jälkeen. Vakuus palautetaan lupapäätöksen saatua lainvoiman.

Lupahakemuksen maksut

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Asikkalan ympäristönsuojelun taksan mukaan. Maksun suuruus on 4 560 € (perusmaksu 220 €, 0,007€/m3, ympäristölupamaksu 4 200 € 50 %, 150 euroa aloittaminen muutoksenhausta huolimatta)

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määrätään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös sähköpostilla

Hakija

Lupa- ja valvontavirasto

Päijät-Hämeen terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Asikkalan kunnan internetsivuilla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös