Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 08.09.2026/Pykälä 100

YMPLTK 08.09.2026 § 100  

360/11.03.03/2025  

Päätös vesihuoltolain (119/2001, 681/2014) 11 §:n mukaisesta vapautushakemuksesta, jossa haetaan vapautusta Aurinkovuoren Vesi Oy:n vesijohtoon ja jätevesiverkostoon liittämisvelvollisuudesta.

Hakija

Kiinteistön omistajat

Kiinteistö ja sen sijainti

Vapautushakemus liittämisvelvollisuudesta koskee kiinteistöä Kiviranta (16-402-8-86) osoitteessa ***************, 17200 Vääksy. Kiinteistön koko on 780 m². Kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella ja taajama-alueella sekä Aurinkovuoren vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0401601) ja Päijänteen vesistön ranta-alueella. Alueella on voimassa Honkaniemi II asemakaava. Kiinteistö sijaitsee loma-asuntoalueella.

Kiinteistön käyttötarkoitus ja varustelutaso

Kiinteistöllä on vuonna 1982 rakennettu 42 m² vapaa-ajan asuinrakennus, sekä 1956 rakennettu 13 m² ja 1981 rakennettu 10 m² talousrakennus. Kiinteistö on pääasiassa kahden henkilön käytössä touko-marraskuu välisenä aikana. Yöpymisiä on tullut kiinteistön päiväkirjan mukaan 35 yötä kesällä 2024 ja 36 yötä kesällä 2025. Talviaikaan kiinteistö on lämmittämätön.

Kiinteistön varustelutasoon kuuluvat kuivakäymälä sekä kantovedellinen sauna ja tiskiallas. Kiinteistölle kannetaan kylmä vesi viereisellä kiinteistöllä olevasta rengaskaivosta. Saunassa vesi lämmitetään kiukaan yhteydessä olevassa lämmityssäiliössä ja astioiden puhdistamiseen kattilalla tai vedenkeittimellä. Saunasta harmaat jätevedet johtuvat lattiakaivosta putkea pitkin maakuoppaan/kivipesään, josta harmaat jätevedet imeytyvät maaperään. Vapaa-ajan rakennuksen tiskialtaasta vähäiset harmaat jätevedet johtuvat putkea pitkin maaperäimeytykseen. Astioiden pesemisestä muodostuvia vesiä varten kiinteistölle on suunniteltu asennettavaksi rasvanerotuskaivo hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti, kuitenkin niin, että vain astioiden pesuvedet johtuisivat rasvanerotuskaivon kautta. Saunan harmaiden jätevesien imeytyskohdan etäisyys vesistöstä on noin 12–13 metriä ja etäisyys rengaskaivosta on noin 24–25 metriä. Tiskialtaasta johdettujen harmaiden jätevesien imeytyskohdan etäisyys vesistöstä on noin 14–15 metriä ja rengaskaivosta noin 23–24 metriä.

Kiinteistöllä on kuivakäymälä, josta suotovedet on kerätty kanisteriin. Kiinteistön omistajan edustajan mukaan kevään aikana suotovesille tullaan asentamaan suodatinjärjestelmä, joka on tarkoitettu kompostikäymälöiden ylijäämänesteen käsittelyyn.

Hakemuksen perustelut

Kysymyksessä on 1950-luvulla rakennettu lautarakenteinen, eristämätön kesämökki, joka on hyvin vähäisessä käytössä. Yöpymisiä on enintään noin 30 yötä vuodessa kesäkaudella. Talven ajan mökki on kylmillään ja käyttämättömänä. Vuosittainen vedenkulutus on selvästi alle 1 000 litraa.

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen kunnan verkostoon edellyttäisi käytännössä koko mökin rakentamista uudelleen. Rakennustyöt vaatisivat myös mittavia maankaivutöitä maastoltaan haastavassa kohteessa. Uudistustyön kustannukset suhteessa kiinteistön käypään arvoon ja käyttöön muodostuisivat kohtuuttomiksi.

Kuluvalla kesäkaudella 2025 rakennetaan keittiön tiskivesille rasvanerotuskaivo (suunnitelma liitteenä).

Asian käsittely

Hakemus on tullut vireille 23.5.2025. Vapautushakemuksesta on pyydetty ja saatu lausunnot Päijät-Hämeen ympäristöterveydestä ja Aurinkovuoren Vesi Oy:ltä. Lisäksi Asikkalan kunnan ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt kiinteistöllä tarkastuskäynnillä 7.4.2026 ja kirjannut käynnistä muistion. Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine lausunnoista 31.7.2026 mennessä. Hakija on toimittanut vastineen 31.7.2026.

Annetut lausunnot

Asikkalan kunnan ympäristönsuojelutarkastaja on kirjannut tarkastuskäynnistä seuraavaa:

Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla on puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen kielletty. Muita kuin WC-vesiä sisältävät vähäiset jätevedet voidaan kuitenkin imeyttää puhdistettuina myös pohjavesialueella, mikäli siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Määrältään vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää 10–20 m rantaviivasta, mutta vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Vesimäärän katsotaan olevan vähäinen niillä kiinteistöillä, joilla on kantovesi tai ns. kesävesi, mutta ei kiinteitä vesikalusteita. Kiinteistön vähäisten harmaiden jätevesien imeytyskohdat ovat yli 10 metrin etäisyydellä vesistöstä ja yli 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta.

Päijät-Hämeen ympäristöterveys on lausunut 13.5.2026 hakemuksesta seuraavaa (lyhennelmä):

Lähtökohtaisesti myös vapaa-ajan asutus tulisi liittää vesijohto- ja viemäriverkkoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vähäisessä käytössä olevalle vapaa-ajan kiinteistölle on kuitenkin mahdollista tuoda talousvesi kantovetenä. Kiinteistölle tuodaan kantovesi naapurikiinteistön talousvesikaivosta. Naapurikiinteistön kaivovesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Kaivoveden tutkimustulos, päivätty 15.4.2026, on liitetty hakemusasiakirjoihin. Kiinteistöllä on käytössä hyvälaatuista talousvettä eikä vapautuksen myöntämiselle velvollisuudesta liittyä vesijohtoverkkoon ole terveydensuojelun kannalta estettä. 

Terveydensuojelullista estettä myöntää vapautus velvollisuudesta liittyä viemäriverkkoon ei ole, mikäli kiinteistön jätevesien käsittely täyttää ympäristösuojelulainsäädännön ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset, kun huomioidaan kiinteistön sijainti pohjavesi- ja ranta-alueella. Jätevesien käsittelyllä ei saa olla haitallista vaikutusta pohjaveden tai naapurikiinteistöjen talosuvesikaivojen veden laadulle eikä ranta-alueen virkistyskäytölle.

Terveydensuojeluviranomainen ei ota kantaa liittymisestä aiheutuviin kustannuksiin tai muihin hakemuksessa esitettyihin vapautusperusteisiin.

Mikäli vapautus liittymisvelvollisuudesta myönnetään, vapautusperusteet tulee arvioida uudelleen, jos kiinteistön omistussuhteissa, varustelussa tai käytössä tapahtuu muutoksia.

Tämä lausunto perustuu hakemusasiakirjoissa ja ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastusmuistiossa annettuihin tietoihin.

Aurinkovuoren Vesi Oy on lausunut 10.6.2026 hakemuksesta seuraavaa (lyhennelmä):

Vesihuoltolain (119/2001, 10 §) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen talousvesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Tämä edellyttää kaikkien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltolaitoksen runkolinjoihin. Tällä varmistetaan vesihuollon toimintavarmuus alueella sekä se, että jätevedet käsitellään asianmukaisesti vesihuoltoa vaarantamatta.

Hakijan vastine

Hakijan vastineessa viitataan vesihuoltolain 11 §:ään ja tuodaan esiin seuraavaa:

Säännöksen 1- kohdan edellytyksen osalta viittaan vapautushakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on yli 70 vuotta vanha ja ainoastaan kesämökkikäytössä, eikä sitä ole koskaan suunniteltu ja rakennettu talvilämpiäväksi. Kiinteistöä käytetään vain kesäkuukausina (lähinnä kesä – elokuussa, vähemmässä määrin touko- ja syyskuussa), eikä käyttö ole tuonakaan aikana jatkuvaa. Koko talvikauden rakennus on lämmittämätön. Vesihuolto on aina hoidettu ns. kantovedellä. Vesi- ja viemärijärjestelmien rakentaminen kiinteistölle edellyttäisi sekä kiinteistön ja rakennuksen arvoon että vähäiseen käyttöön ja vedentarpeeseen nähden mittavia ja kohtuuttoman hintaisia muutostöitä. Kustannuksiin vaikuttaisi myös se, että kiinteistö sijaitsee jyrkässä rinteessä vesi- ja viemärilinjojen alapuolella, joten viemäröinnin järjestäminen edellyttäisi pumppausjärjestelmän rakentamista kiinteistölle.

Säännöksen 2-kohdan osalta totean, ettei voida pitää uskottavana, että liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen vaarantaisi lain tarkoittamalla tavalla merkittävästi vesihuollon hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Aurinkovuoren Vesi Oy ei ole omassa lausunnossaan millään tavalla yksilöinyt, mitä tämä merkittävä vaarantaminen voisi tässä tapauksessa olla. Hakemusprosessin yhteydessä saamieni tietojen mukaan vesihuollon toiminta-alueen rja kulkee kysymyksessä olevan kiinteistön *************** halki, eikä liittymisvaatimus näin ollen koske enää naapurikiinteistöä ***, joka käytännössä on muuten rakenteen ja käytön puolesta täysin rinnastettavissa omistamaani kiinteistöön. Myös tämä seikka tukee käsitystä, ettei vapautuksen myöntäminen kiinteistölle **** tosiasiassa vaaranna kunnan vesihuollon hoitamista edes vähäisessä määrin, saati merkittävästi.

Vastinepyynnön liitteistä ilmenee yksiselitteisesti, että myös lain vaatimukset talousveden laadusta ja jätevesien johtamisesta toteutuvat, joten nämäkään seikat eivät ole esteenä vapautukselle.

Näillä perusteilla katson, että vapautus liitämisvelvollisuudesta tulee myöntää hakemukseni mukaisesti toistaiseksi voimassa olevana.

Päätösehdotuksen perustelut

Tässä päätöksessä sovelletaan 1.9.2014 voimaan tullutta lakia (22.8.2014/681), joka on ollut voimassa oleva laki asian tullessa vireille. Vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n (22.8.2014/681) mukaan vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella ja tilastollisella taajama-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä on lähtökohtaisesti velvollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen kiinteistön liittämisvelvollisuudesta (11 § (22.8.2014/681)). Vapautus voidaan myöntää vain, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palveluiden vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lisäksi edellytyksenä vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä ja kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. 

Jotta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö voidaan vapauttaa velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin, on kaikkien vesihuoltolain 11 §:n (22.8.2014/681) 2 momentissa määriteltyjen edellytysten ja lisäedellytysten täytyttävä.

Kohtuuttomuuden edellytys täyttyy kiinteistöillä, joiden vesihuoltopalveluiden tarve on vähäinen. Tällaisia ovat tyypillisesti kantovesikiinteistöt ja ne, joiden varustelutaso vastaa kantovesikiinteistöä. Kyseessä on kesäaikaan noin 35 vuorokautena vuodessa käytössä oleva vapaa-ajan kiinteistö. Kiinteistön varustelutasona on kuivakäymälä sekä kantovedellinen sauna ja tiskiallas, joista muodostuvat vähäiset harmaat jätevedet imeytetään maaperään. Kiinteistön vesihuoltolaitoksen palveluiden tarve voidaan nähdä vesihuoltolaissa tarkoitetulla tavalla vähäiseksi ja siten kohtuuttomuuden edellytys toteutuu näiltä osin.

Kantovedellisen kiinteistön vesihuoltopalveluiden tarve on vähäistä.  Aurinkovuoren Vesi Oy ei ole lausunnossaan esittänyt sellaista seikkaa, jonka perusteella vapautuksen myöntämisen kyseiselle kiinteistölle voisi katsoa vaarantavan vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, joten voidaan nähdä, että vesihuoltolain mukainen edellytys siitä, että vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, täyttyy.

Lisäedellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Naapurikiinteistön rengaskaivoveden tutkimustodistuksen mukaan vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Kiinteistöllä on käytettävissä hyvälaatuista talousvettä, joten vapautuksen vesihuoltolain mukainen lisäedellytys täyttyy. 

Lisäedellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisesti. Ympäristönsuojelulain (527/2014,155 §) mukaan:

Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka ojaan, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Lisäksi Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (1.7.2021, 5 §) annetaan seuraavia määräyksiä talousjätevesien johtamisesta ja käsittelystä:

Pohjavesialueilla on puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen kielletty. Muita kuin WC-vesiä sisältävät vähäiset jätevedet voidaan kuitenkin imeyttää puhdistettuina myös pohjavesialueella, mikäli siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Määrältään vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää 10–20 m rantaviivasta. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Vesimäärän katsotaan olevan vähäinen niillä kiinteistöillä, joilla on kantovesi tai ns. kesävesi, mutta ei kiinteitä vesikalusteita. Talousjätevesien maaperäkäsittely-laitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa pääsääntöisesti seuraavia suojaetäisyyksiä: talousvesikaivoon 20 metrin suojaetäisyys, kun kyseessä on harmaiden jätevesien käsittely.

Kiinteistöllä ei muodostu käymälävesiä ja harmaiden jätevesien muodostuminen on vähäistä. Saunasta harmaat jätevedet johtuvat lattiakaivosta putkea pitkin maakuoppaan/kivipesään, josta harmaat jätevedet imeytyvät maaperään. Vapaa-ajan rakennuksen tiskialtaasta vähäiset harmaat jätevedet johtuvat putkea pitkin maaperäimeytykseen. Astioiden pesemisestä muodostuvia vesiä varten kiinteistölle on suunniteltu asennettavaksi rasvanerotuskaivo hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti, kuitenkin niin, että vain astioiden pesuvedet johtuisivat rasvanerotuskaivon kautta. Saunan harmaiden jätevesien imeytyskohdan etäisyys vesistöstä on noin 12–13 metriä ja etäisyys rengaskaivosta on noin 24–25 metriä. Tiskialtaasta johdettujen harmaiden jätevesien imeytyskohdan etäisyys vesistöstä on noin 14–15 metriä ja rengaskaivosta noin 23–24 metriä. Voidaan arvioida, että kiinteistön jätevedet voidaan käsitellä ja johtaa ympäristönsuojelulain ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti, eikä harmaiden jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin ollen vapautuksen vesihuoltolain mukainen lisäedellytys täyttyy.

Koska kaikki vesihuoltolain (119/2001) 11 §:ssä (22.8.2014/681) määritellyt edellytykset ja lisäedellytykset täyttyvät, haettu vapautus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuudesta voidaan myöntää. Aurinkovuoren Vesi Oy:n vesihuoltoverkostoon liittäminen muodostuu hakijalle kohtuuttomaksi ottaen huomioon kiinteistön alhaisen varustelutason, vedenkäytön ja käyttöasteen. Terveydensuojeluviranomainen on puoltanut vapautusta.

Sovelletut oikeusohjeet

Vesihuoltolaki (119/2001) 10 § (22.8.2014/681), 11 § (22.8.2014/681)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 155 §

Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräykset 1.7.2021 5 §

Asiassa annettava päätös toimitetaan tiedoksi asianosaiselle, Aurinkovuoren Vesi Oy:lle ja Päijät-Hämeen ympäristöterveydelle.

Valmistelija Anu Ahonen, määräaikainen ympäristönsuojelutarkastaja

 044 778 0911, anu.ahonen@asikkala.fi

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja ma Ahonen Anu

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää kiinteistölle Kiviranta (16-402-8-86) toistaiseksi voimassa olevan vesihuoltolain mukaisen vapautuksen Aurinkovuoren Vesi Oy:n vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuudesta. Harmaat jätevedet tulee puhdistaa harmaavesisuodattimella ennen maaperäimeytykseen johtamista. Purkukohdan tulee sijaita vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöstä. Imeytys tulee tapahtua materiaaliin, joka on tarvittaessa helposti vaihdettavissa. Toistaiseksi voimassa oleva vapauttaminen koskee ainoastaan nykyistä kiinteistön omistajaa ja hakemuksessa esitettyjä olosuhteita. Kiinteistön omistajan tai haltijan on ilmoitettava viipymättä Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluun, mikäli olosuhteet kiinteistöillä muuttuvat hakemuksessa ilmoitetusta. Kiinteistön omistajan tai haltijan vaihtuessa tieto vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta pyydetään välittämään kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.