Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 17.04.2024/Pykälä 33

YMPLTK 17.04.2024 § 33  

66/11.01.00/2022  

ASIA

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukainen lupahakemus maa- ja kiviainesten ottamiseen Asikkalan kunnan Pulkkilan kylässä sijaitsevalta tilalta Rantaharju (16-402-8-170). Ottamisalueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja otettavan aineksen kokonaismäärä 60 000 k-m3. Haettu ottamisaika on 10 vuotta. Alue on olemassaoleva maa-ainestenottoalue, haettavassa luvassa on pieni laajennus aikaisempaan lupaan. Lupaa haetaan myös aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.

HAKIJA

Elomaan Murske Oy

Harjulantie 44

17320 Asikkala

p. 0405088053

vesa.elomaa@gmail.com

KIINTEISTÖN OMISTAJA

Elomaa Vesa Olavi

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n perusteella.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Asikkalassa toimii Askkalan ympäristölautakunta.

 HAKEMUKSEN VIREILLETULO

 Hakemus on jätetty Asikkalan ympäristönsuojeluun 26.10.2023.

 SELVITYS TOIMINTAA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE

Alueella ei ole tällä hetkellä voimassaolevia lupia. Alueelle on aiemmin myönnetty maa-aineslupia ainakin 5.7.1983, 1.6.1993, 25.9.2003 ja 18.5.2004. Viimeisimmän maa-ainesluvan Asikkalan ympäristölautakunta on myöntänyt päätöksellään 5.11.2013 § 109 ja kyseinen lupa umpeutuu 8.11.2023. Lupa koski 65 000 m3 ottomäärää ottamisalueen pinta-alan ollessa 3 ha.

Ottamisalue sijaitsee itäosaltaan Päijänteen rantaosayleiskaavan (2002) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Länsiosaltaan ottamisalue sijoittuu osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava (2014). Kyseisessä maakuntakaavassa ottamisalueen kohdalla on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaasta alueesta ja ohjeellisesta ulkoilureitistä. Ottamisalue on rajattu arvokkaan harjualue- merkinnän ulkopuolelle.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖN TILA, LAATU JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUSTA

Suunnitelman mukainen maa-ainesten ottoalue sijaitsee kiinteistöllä Rantaharju RN:o 16-402-8-170 Asikkalan kirkonkylässä Asikkalan kunnassa. Päijänne sijaitsee lähimmillään noin 170 m etäisyydellä maa-ainesten ottoalueelta sen itäpuolella. Alueen länsipuolella kulkee Pulkkilantie, jota pitkin Asikkalan keskustaajamaan (Vääksy) on etäisyyttä noin 7 km.

Suunnitelman kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä seitsemän rajanaapurikiinteistöä. Noin 300 m säteellä ottamisalueelta on noin 15 kiinteistöä, joissa peruskartan mukaan sijaitsee asuintalo tai vapaa-ajan asunto. Lähin yksittäinen asuintalo sijaitsee ottamisalueen itä- /kaakkoispuolella noin 50 m etäisyydellä. Kyseinen talo on hakijan omistuksessa. Ottamisalueen länsipuolella lähin asuintalo on noin 60 m etäisyydellä. Muuhun lähimpään asutukseen ja vapaa-ajan asutukseen on noin 100-150 m etäisyys ja sitä sijoittuu pääosin Päijänteen rantavyöhykkeelle. Asutusta on myös alueen länsipuolella Pulkkilantien varrella.

Ottamisalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella Rantaharju - Laattaanharjun pitkittäisharjujaksolla, joka on luokiteltu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Ottamisalueen lähiympäristössä maasto nousee harjulla korkeimmillaan tasoon noin +112. Heti ottamisalueen pohjoispuolella puolestaan sijaitsee suppa, jossa maanpinta alimmillaan on tasolla noin +82. Varsinaisella ottamisalueella pohjataso on tasolla noin +86,5, sorakuopan yläreunoilla maanpinta puolestaan on tasolla noin +100 - +110. Länsi- ja eteläpuoliset peltoalueet ovat tasolla noin +90.+95 ja itäpuolella olevan Päijänteen vedenpinta on tasolla +78,3.

Vaikka harjualue sinänsä on luokiteltu arvokkaaksi, on ottamisalue rajattu arvokkaan harjualueen ulkopuolelle. Varsinaisella ottamisalueella ei nykytilassa ole maisema-arvoa, sillä se on avoinna olevaa vanhaa soranottoaluetta osin jyrkkine rintauksineen. Ottamisalueen ympärillä on pääosin puustoa, joten se ei erityisesti erotu maisemassa. Päijänteen ja ottamisalueen välillä maasto nousee korkeammalle, joten vesialueelta ei ole näkyvyyttä ottamisalueelle. Kasvillisuutta ottamisalueella ei juuri ole. Etelä-/kaakkoisosassa on noin 0,6 ha:n kokoisella alueella jonkin verran korkeampaa puustoa, jota tullaan poistamaan ottamistoiminnan tieltä. Muilta osin ottamisaluetta ympäröi tavanomainen talousmetsä.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Aurinkovuoren Natura-alue (FI0301005), joka sijoittuu ottamisalueen eteläpuolelle lähimmillään noin 1,3 km etäisyydelle. Kyseinen Natura-alue kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan (Aurinkovuori-Linnovuori-Syrjänsupat). Pulkkilanharjun harjujensuojelu-ohjelma-alue sijoittuu ottamisalueen pohjoispuolelle noin 3,6 km etäisyydelle. Suojelualueet on esitetty kartalla liitteessä 5.

Ottamisalue sijaitsee Laattaanharjun (0401623) 1-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialue on pinta-alaltaan 2,43 km2 ja ottamisalue sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa. Etelämpänä pohjavesialue rajoittuu Aurinkovuoren pohjavesialueeseen. Laattaanharjun pohjavesialueella ei ole yhdyskuntien vedenottamoita. Päijännetunneli kulkee ottamisalueen länsipuolella noin 1,3 km etäisyydellä. Ottamisalueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia lähteitä. Asukkailla on käytössään omia talousvesikaivoja. Ottamisalueella on pohjaveden havaintoputki, jonka pohja on tasolla +82,61 (N2000). Putki on usein ollut tyhjä, eli pohjaveden pinta on alueella pääsääntöisesti edellä mainitun tason alapuolella. Tätä tukee myös alueen pohjoispuolella oleva suppa, jonka maanpinta on tasolla noin +82,3, ja supan pohja on peruskartalla merkitty soistuvaksi. Pohjaveden suojaksi jää vähintään 4 m maakerros, sillä suunnitelman mukainen ottotaso on +86,75 (N2000).

SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA

Suunnitelman mukainen ottamisalue on pinta-alaltaan 3,2. Aiemman luvan ottamisalue oli noin 3,0 ha, ottamisalueen rajausta on hieman muokattu, jotta alueen lopputilanneluiskat saadaan järkevästi rakennettua ja alue muutoinkin maisemoitua. Ottolupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuotuinen teoreettinen ottomäärä on keskimäärin noin 6 000 m3ktr. Todellisuudessa vuosittaisissa ottomäärissä on suuria vaihteluja riippuen kiviaineksen kysynnästä. On mahdollista, että joinakin vuosina ottotoimintaa ei ole lainkaan. Pienen menekin takia 10 vuoden lupa on välttämätön, sillä toiminta ei näillä näkymin saada lopuunsaatetuksi nopeammassa aikataulussa. Ottamisalue on hieman laajennettu kaakkoon alueelle, joka jo vuosikymmeniä sitten on kaivettu. Näin saadaan alue hyvin maisemaan istuvaksi. Ottotoimintaa ei jaeta vaiheisiin ottoalueen pienen koon takia. Varsinainen kaivualue on pinta-alaltaan noin 1,2 ha ja se kohdistuu ottamisalueen etelä- /kaakkoisosaan. Kaivu etenee siinä nykyisestä rintauksesta edelleen etelään/ kaakkoon. Muualla ottamisaluetta tehdään lähinnä maisemointiin liittyviä kaivutoimenpiteitä. Kaivettavaa soraa on enimmillään noin 20 m paksuudelta. Kaivu tehdään niin, että luiskat voidaan toteuttaa kaltevuuteen noin 1:2,5. Työaikaiset rintaukset ovat jyrkemmät. Osittain kaivu on idässä edennyt niin lähelle kiinteistörajaa, ettei luiskan rakentaminen enää onnistu ilman täyttöjä. Alueen luoteisosassa otettavaa soraa on 2-5 metrin paksuudelta. Ottotaso on +86,75 (N2000), kuten aiemmassa ottoluvassa (2013, siinä ottotaso +86,5 oli ilmoitettu korkeusjärjestelmässä N60). Tällöin pohjaveden suojaksi jää vaadittu 4 m suojakerros.

Toiminnot ottamisalueella tehdään arkisin klo 6-22 välisenä aikana. Toiminta on vähäistä ja kausittaista. Toimintaa ei ole päivittäin eikä välttämättä edes vuosittain.

Alueella jalostetaan sora ja hiekka seulontalaitoksessa, joka tuodaan alueelle urakkaluontaisesti aina tarpeen mukaan. Seulontalaitos ei säilytetä alueella pitkiä aikoja. Seulonnalla parannetaan harjukiviaineksen soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin jakamalla se haluttuja raekokoja sisältäviin fraktioihin. Seulontalaitos toimii polttomoottorilla. Seulan sijainti vaihtelee ottoalueella tarpeen mukaan, mutta pääosin se sijoittuu alueen keskiosiin. Laitos sijoittuu aina soranottoaluetta ympäröivää maastoa alemmalle tasolle, jolloin seulonnasta aiheuttava vähäinen melu vaimentuu eikä kantaudu juurikaan alueen ulkopuolelle. Alueella ei tehdä soran murskausta. Jos murskaus jostain syystä kuitenkin ilmenee tarvetta, voidaan se tehdä ilman ympäristölupaa yhteensä enimmillään 50 päivää koko toiminnan aikana meluilmoituksen turvin. Alueella ei varastoida suuria määriä maa-ainesta kerralla, vaan pääosin sitä kaivetaan ja seulotaan vain välitöntä tarvetta varten ja aines kuljetetaan pois. Varastointi tapahtuu ottamisalueen sisällä. Alueella tullaan mahdollisesti varastoimaan pieniä määriä (max. 500 m3) multaa ja/tai turvetta, jota jalostetaan multatuotteeksi.

Koska korkeuseroa ottoalueen pohjatason ja yläreunojen välillä on suhteellisen paljon, paikoin noin 20 m, muodostuisi luiskat huomattavan pitkiksi, jos niitä toteutettaisiin kaltevuudessa 1:3. Käytännössä se ei edes kaikilta osin onnistuisi ylittämättä ottamisalueen ja kiinteistön rajoja. Luiskien kaltevuutena on suunnitelmassa siten käytetty 1:2,5, paikallisesti luiska voi olla hieman tätäkin jyrkempi, ei kuitenkaan jyrkempi kuin 1:2. Luiskan toteuttaminen vaatii itäosassa täyttöä arviolta noin 1 000 m3. Täyttömateriaalina käytetään ottamisalueella kaivettua epäkuranttia aineista (esim. savi/siltti), joka ei kelpaa hyödynnettäväksi. Suosituksia jyrkemmät luiskat voidaan tässä tapauksessa katsoa soveltuvan maisemakuvaan hyvin, sillä esim. ottamisalueen pohjoispuolella olevassa supassa luonnollinen rinnekaltevuus on myös huomattavan jyrkkä, paikoin 1:1,5.1:2. Pohjoisosassa ottamisalue yhtyy ympäröivään maastoon (suppaan) ilman luiskia. Pohjatasolle voidaan jättää tilanteen mukaan maisemaa elävöittäviä kumpuja ja kivikasoja, pohjataso ei siis välttämättä jää täysin tasaiseksi. Lähtökohtaisesti lopullinen pohjataso kuitenkin on +86,75. Pohjatasolle ja luiskiin levitetään alueelta aiemmin poistettuja pintamaita. Pintamaan sekaan voidaan sekoittaa hiekkaa. Pintakerroksen tavoitteellinen paksuus on noin 20 cm, josta humuskerros olisi noin 5 cm. Todennäköisesti alueen omia pintamaita ei kuitenkaan ole niin paljon, että ne riittäisivät kokoottamisalueen verhoilemiseen. Koska alue on tärkeää pohjavesialuetta pintamaiden tuominen alueen ulkopuolelta ei ole suositeltavaa, sillä tämä voisi vaikuttaa pohjaveden laatuun haitallisesti. Myös hienorakeisten maiden (esim. savi) levittäminen kasvualustaksi on kiellettyä, sillä se haittaisi sadevesin imeytymistä pohjavedeksi. Osittain ottamisalue jätetään siten todennäköisesti osittain hiekkapintaiseksi ja puuntaimet istutetaan osittain suoraan hiekkaan. Pohjahiekka kuitenkin möyhennetään ennen istutuksia. Pintamaakerrosta / humuskerrosta muodostuu luonnostaan ajan saatossa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paljaiden soralaikkujen jättämistä alueelle ei myöskään olisi haitallista. Lähtökohtaisesti alue kuitenkin metsitetään männyn taimilla noin 2000 kpl/ha. Kun istutukset osin tehdään suoraan hiekkamaahan, pyritään käyttämään yksivuotisia taimia, jotka eivät ole yhtä herkkiä kuiville olosuhteille kuin kaksivuotiset taimet. Kaksivuotisissa taimissa on haihduttavaa pinta-alaa enemmän ja ne vaativat viljavamman kasvualustan. Kokemuksen mukaan yksivuotiset taimet selviytyvät yleensä hyvin niillä jälkihoidettavilla soranottoalueilla, joilla pintamaakerros on ohut tai se puuttuu. Puiden istutukset voidaan alueella myös tehdä siementen kylvöllä.

Ottamisalueella ei ole eikä siihen ole suunniteltu rakennettavaksi suojattua ns. tukitoiminta-aluetta, sillä alueella ei säilytetä polttoaineita eikä voiteluaineita. Alueella ei myöskään säilytetä työkoneita. Jo työkoneita jatkossa alueella säilytetään, voidaan tarvittaessa rakentaa maaperäsuojattu alue tähän tarkoitukseen. Työkoneiden huoltoja ei alueella tehdä, joten alueella ei muodostu vaarallisia jätteitä eikä tarvetta niiden varastointiin siten ole. Ottamisalueella kuitenkin säilytetään varmuuden vuoksi riittävästi imeytysturvetta.

Ottamisalueelle on olemassa oleva tieyhteys Harjulantieltä, uusia tiejärjestelyitä ei ole tarpeen rakentaa. Harjulantie on sorapintainen ja se yhtyy Pulkkilantiehen noin 300 m ottamisalueelta. Pulkkilantiellä sorakuljetukset suuntautuvat sekä pohjoiseen että etelään. Varsinaisella ottamisalueella muodostuu uusia työmaateitä oton vaatimassa laajuudessa, mutta pääosin urat ovat jo muodostuneet. Maa-aines kuljetetaan sekä ajoneuvoyhdistelmillä että kuorma-autoilla. Kuljetusmäärät ovat verrattain vähäiset ja satunnaiset. Teoreettisen vuosittaisen ottomäärän ollessa 6 000 m3ktr (60 000 m3ktr 10 vuoden aikana) tarkoittaisi se, että keskimäärin kuljetuskäyntiä olisi 1-2 kpl päivässä arkisin. Todellisuudessa esiintyy pitkiäkin aikoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan ja toisaalta kuljetuksia saattaa kausittain keskimääräistä enemmän.

Ottotoiminnassa syntyvillä kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta poistettavia pilaantumattomia maamassoja. Ottamisalueella siis käsitellään ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle.Tämän suunnitelman mukaisesta ottamisalueesta on puusto ja pintamaat pääosin poistettu jo aiemmin ja pintamaita on varastoituna alueen eteläreunalla. Ne tullaan siirtämään ottoalueen pohjatasolle tai suoraan maisemoitaviin kohtiin ottotoiminnan tieltä. Puustoa ja pintamaita on vielä alueen etelä-/kaakkoisosassa noin 0,6 ha:n kokoisella alueella. Jos arvioidaan, että poistettava pintamaapeite on paksuudeltaan keskimäärin noin 30 cm, olisi poistettavia pintamaita luokkaa 2000 m3. Ne sijoitetaan välivarastoon alueen etelä-/kaakkoisreunalle tai sisälle ottamisalueen pohjatasolle. Kaikki pintamaat hyödynnetään myöhemmin alueen maisemoinnissa.

ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA NIIDEN SEURAAMINEN

Pohjaveden virtaus- tai muodostumisolosuhteet eivät tule muuttumaan nykytilanteeseen verrattuna ottotoiminnan jatkuessa, sillä ottoalue ei laajene ja se on jo nykytilassa avoinna olevaa soranottoaluetta. Vielä tehtävä ottotoiminta on varsin vähämuotoista. Pohjaveden suojaksi jää 4 m paksu maakerros, joka suojaa pohjavettä hyvin. Ottotoiminasta aiheutuvia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen tai laatuun ei muodostu.

Suurimmat riskit pohjavedelle maa-ainesten ottoalueilla on yleisesti ottaen poltto- ja öljytuotteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Tällaiset riskit on minimoitu siten, että ottamisalueella ei tulla säilyttämään poltto- tai voiteluaineita eikä työkoneita lainkaan. Alueella toimitaan erityisen huolellisesti, sillä alue on tärkeää pohjavesialuetta.

Ottotoiminnasta aiheutuvaa melua syntyy lähinnä soran seulonnasta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Seulonnan melutaso ei poikkea merkittävästi normaalista myyntikuormaustyön melutasosta. Kaiken kaikkiaan toiminnan melupäästöt ovat siis hyvin vähäiset. Lisäksi seulonta ja kuormaus tapahtuu kokonaisuudessaan ympäröivää maanpintaa alemmalla tasolla, joten ympäröivät rintaukset vähentävät melun kantautumista ympäristöön tehokkaasti. Pölyämistä syntyy kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja seulonnasta. Tuulisella säällä pölyämistä voi muodostua myös mahdollisista varastokasoista ja hienoainesta sisältävistä seinämistä. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilmankosteudesta johtuen vähäistä. Erityisiin pölyntorjuntatoimenpiteisiin ei lähtökohtaisesti ole tarvetta. Suolaa ei käytetä pölyntorjuntatarkoituksessa alueen ollessa luokiteltua pohjavesialuetta. Alueella tehtävää ottotoimintaa sekä seulontaa ja lastauksia on vain satunnaisesti, eikä kyse ole jatkuvasta toiminnasta. Toiminnasta aiheutuvat mahdolliset häiriötekijät ovat siten varsin vähäisiä ja harvinaisia.

Ottamisalueella ei ole nykytilassa luontoarvoa, sillä se on pääosin avoinna olevaa vanhaa soranottoaluetta, eikä siinä juuri ole kasvillisuutta. Ottamisalueen jälkeen tehtävien maisemointitoimenpiteiden myötä alueen luonnontila kohenee nykytilaan verrattuna. Soranottoalue erottuu lähinnä lähimaisemassa, kaukomaisemakuvassa ottoalue ei näy, eikä ottotoiminnan jatkuminen aiheuta tähän muutoksia. Ottamisalue sijoittuu ympäröivää maastoa alempana. Tehtävän maisemoinnin myötä alueen lähimaisemakuva kohenee nykytilaan verrattuna. Ottamisalueen ympärillä oleva nykyinen puusto tullaan pääosin säilyttämään.

Ottamisalueella on pohjaveden havaintoputki, joka tosin usein on ollut tyhjä. Putken pohja on tasolla +82,61 ja pohjaveden pinta siten pääosin sen alapuolella. Kyseinen putki tullaan asentamaan uudelleen siten, että se ulottuu riittävän syvälle pohjavedenpinnan alapuolelle. Edellisen maa-aineluvan (2013) lupamääräyksissä sanotaan pohjaveden tarkkailuun liittyen mm., että pohjaveden pinnan korkeutta tulee tarkkailla alueelle asennettavasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden laatua on seurattava ottamalla laaja analyysi ennen ottamisen aloittamista sekä jatkossa 3 vuoden välein. Vuosittain tulee tehdä suppea analyysi.

Edellisen luvan mukaisesti laajan analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset: lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, alkaliniteetti, alumiini, ammonium, fluoridi, happi, kloridi, kaliumpermanganaattiluku, kokonaiskovuus, lämpötila, mangaani, nitraatti, pH-luku, rauta, sameus, sulfaatti, sähkönjohtavuus, väri, TVOC ja mineraaliöljy. Suppean analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset: lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, kaliumpermanganaattiluku, pH-luku, sähkönjohtavuus, happi, kovuus, kloridi, sulfaatti, sameus, rauta, mangaani ja mineraaliöljy. Pohjaveden tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti edellä kuvatulla tavalla. Tarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain Asikkalan kunnan valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa Hämeen ELY-keskukselle.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella, joka on yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa pidetty nähtävänä Asikkalan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 15.1.-16.2.2024 välisenä aikana. Lisäksi hakemuksesta on ilmoitettu 19.1.2024 paikallisessa Seutuneloset lehdessä. Asianosaisille on lähetetty kirjallisesti tieto lupahakemuksesta.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausuntoa Hämeen ELY-keskukselta sekä Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä.

Hämeen ELY-keskuksen 5.2.2024 tulleessa lausunnossa sanotaan seuraavaa:

Ottamisalue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 osoitetulla valtakunnallisesti arvokkaalla Kurhila - Pulkkilan maisema-alueella (kmv 6). Ottamisalueen eteläpuoleiset peltoalueet kuuluvat Asikkalan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kmv 1). Itäosaltaan ottamisalue sisältyy Päijänteen rantaosayleiskaavaan, jossa se on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ottamissuunnitelman mukaan ottamisalueen ympärillä oleva nykyinen puusto tullaan pääosin säilyttämään. Ottamisalueen ja Päijänteen välinen harju estää oton näkymisen järvelle.

Ottamisalue sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisella Rantaharju - Laattaanharjun pitkittäisharjujaksolla, joka on luokiteltu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Ottamisalueesta itäreuna sijaitsee tällä maakuntakaavassa osoitetulla arvokkaalla harjualueella (ge 8). Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedon mukaan ottamisalueella ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.

Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat noin 50-60 m:n etäisyydellä ottamisalueesta, sen kaakkois- ja länsipuolilla. Lisäksi Päijänteen rannassa 150-200 m:n etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee useita asuinrakennuksia. Ympäristöministeriön oppaassa 2023:30 "Maa-ainesten ottaminen - Opas ainesten kestävään käyttöön" soran ottamisalueen ja asutuksen väliseksi suojaetäisyydeksi on suositeltu 100 m.

Ottamisalue sijaitsee Laattaanharju -nimisellä (0401623) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesialueluokka 1). Pohjavesialueella ei sijaitse yhdyskuntien pohjavedenottamoita. Lähistön asukkailla on omia talousvesikaivoja. Ottamisalueella sijaitseva tasolle +82,61 m (N2000) ulottuva pohjaveden havaintoputki on ollut usein kuiva. Alin suunniteltu ottamistaso on +86,75 m (N2000). Ottamissuunnitelman piirustusten mukaan aiempi ottaminen on ulottunut noin tasolle +85 saakka. Ympäristöhallinnossa tehdyissä tutkimuksissa soranoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voivan vaikeuttaa alueelta saatavan pohjaveden käsittelyä. Erityisesti pintamaan poisto laajalla alueella vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Edellisessä luvassa edellytetyn pohjavesitarkkailun tuloksia ei ole esitetty hakemuksessa. Ottamissuunnitelman mukaan ottamisalueella sijaitseva havaintoputki on ollut usein kuiva. ELY-keskukselle tiedoksi tulleiden pohjavesitarkkailutulosten mukaan alueella olemassa oleva havaintoputki ei sovellu toiminnan pohjavesitarkkailuun. Päättyneessä luvassa edellytettyä uutta pohjaveden havaintoputkea ei ole asennettu. 6.4.2020 otetussa pohjavesinäytteessä on havaittu raskaita öljyhiilivetyjakeita (C22-C40) 270 µg/l.

Edellisessä luvassa on edellytetty, että ennen ottamisen aloittamista tulee ottamisalueen pohjoisosa maisemoida. Nyt esitetyn ottamissuunnitelman mukaan kyseinen alue on kuitenkin maisemoitu vain osittain. Ottamissuunnitelman mukaan ottotoimintaa ei jaeta vaiheisiin ottoalueen pienen koon takia. Varsinainen kaivualue on pinta-alaltaan noin 1,2 ha ja se kohdistuu ottamisalueen etelä-/kaakkoisosaan. Kaivu etenee siinä nykyisestä rintauksesta edelleen etelään / kaakkoon. Muualla ottamisaluetta tehdään lähinnä maisemointiin liittyviä kaivutoimenpiteitä. Ottamissuunnitelman mukaan luiskat toteutetaan kaltevuuteen noin 1:2,5. Luiskan toteuttaminen vaatii ottamisalueen itäosassa täyttöä arviolta noin 1 000 m³. Täyttömateriaalina käytetään ottamisalueella kaivettua epäkuranttia aineista (esim. savi/siltti), joka ei kelpaa hyödynnettäväksi. Alueella jalostetaan soraa ja hiekkaa polttomoottorikäyttöisessä seulontalaitoksessa, joka tuodaan alueelle urakkaluontaisesti aina tarpeen mukaan. Seulontalaitosta ei säilytetä alueella pitkiä aikoja. Seulontalaitoksen sijoituspaikan maaperän suojauksesta tai muusta vuotojen hallinnasta ei ole esitetty selvitystä. Ottamisalueella ei ole eikä siihen ole suunniteltu rakennettavaksi suojattua ns. tukitoiminta-aluetta. Ottamissuunnitelman mukaan alueella ei säilytetä työkoneita eikä poltto- ja voiteluaineita. Alueella tullaan mahdollisesti varastoimaan pieniä määriä (max. 500 m³) multaa ja/tai turvetta, jota jalostetaan multatuotteeksi.

Hämeen ELY-keskus katsoo, että suunniteltu maa-ainesten ottaminen on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupaa ottamisen aloittamiseen muutoksen hausta huolimatta ei kuitenkaan tule myöntää, pttaen huomioon toiminnan sijainti maiseman- ja pohjavedensuojelun kannalta herkällä alueella sekä se, että osa edellisessä luvassa ennen oton aloittamista tehtäviksi vaadituista velvoitteista on edelleen hoitamatta. Hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

. Ennen kuin ottamista muualla jatketaan, tulee ottamisalueelle johtavan tien luoteispuoleiset rintaukset ja alle alimmanottotason oleva ottamisalueen pohja maisemoida ja täyttää päättyneen luvan edellyttämällä tavalla. Mahdolliset varastokasat ym. on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon suorittamista. Ennen ottamista maisemoitavat alueet sekä ottamisalueen ympärille jätettävä

suojapuusto tulee esittää suunnitelmakartalla.

• Pohjan täytössä käytettävän aineksen tulee olla ottamisalueelta kaivettua soraa tai hiekkaa. Ottamisalueen itäosan liuskassa voidaan käyttää hienompiakin aineksia, kunhan täyttö muotoillaan siten, ettei pohjaveden muodostuminen vaarannu.
• Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi. Tarvittaessa tulee rinteiden sortumisen ehkäisemiseksi ja kasvien juurtumisen varmistamiseksi käyttää terasseja tai muita rakenteita.
• Ennen toiminnan jatkamista ottamisalueelle tulee asentaa pohjavesinäytteenottoon soveltuva havaintoputki ja selvittää pohjaveden laatu näytteenotolla. Näytteestä tulee tehdä ottamissuunnitelmassa esitetyn laajan analyysin mukaiset määritykset. Uuden havaintoputken tulee ulottua vähintään 2 m pohjaveden pinnantason alapuolelle, mieluiten kallionpintaan saakka. Havaintoputken tiedot (putkikortti) ja näytteen tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle.
• Ottamisen vaikutuksia pohjaveteen tulee seurata ottamissuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle. Lisäksi pohjavesitarkkailun tulokset pyydetään toimittamaan suorasiirtoina pohjavesitietojärjestelmään.
• Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista.
• Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.
• Lupamääräyksissä on otettava huomioon asutuksen läheisyys.
• Mullan ja turpeen varastointi ja jalostus voidaan sallia vain siltä osin, kun se on tarpeen alueen jälkihoitoa varten.
• Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.
• Seulontalaitteiston vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.
• Alueelle mahdollisesti sijoittavalle murskauslaitokselle on, toiminta-ajasta riippumatta, haettava ympäristölupa, mikäli toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto:

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri (L) -vastuualue lausuu naapurina seuraavaa:

ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan, maa-aines ajoon tarkoitetun liittymän päällystelipan tulee olla vähintään odotustilan, 25 metrin, pituinen. Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue toteaa, että Harjulantie-yksityistieliittymä tulee päällystää vähintään odotustilan (25 metriä) matkalta irtokiviaineksen maantielle 314 (Pulkkilantie) kulkeutumisen estämiseksi. Liittymän päällystämiseen tulee hakea työlupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/tyolupa-tiealueella-tyoskentelyyn.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 314. Maantielle 314 kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi. Mikäli ottotoimintaan liittyvät kuljetusmäärät lisääntyvät oleellisesti esitetyistä määristä, tulee muutoksesta ilmoittaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle. Tämä lausunto on oltava käsillä, kun rakentamisesta päättävä viranomainen harkitsee lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle hankkeelle. Mikäli kunnan viranomainen katsoo, että asia koskee ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat tai elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueita, tulee asiasta kuulla edellä mainittuja vastuualueita erikseen.

Päijät-Hämeen ympäristöterveys lausui 29.2.2024 tulleessa lausunnossa seuraavaa:

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä alueella aikaisemmin harjoitetusta ottamistoiminnasta aiheutuvasta terveyshaitasta tai merkittävästä viihtyvyyshaitasta. Luvan myöntämiselle ei ole estettä terveydensuojelun näkökulmasta, mikäli seuraavat seikat huomioidaan lupaprosessissa. Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun tai määrään. Hakija tulisi velvoittaa jatkamaan pohjaveden laadun ja pinnakorkeuden tarkkailua hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteenottajalla tulisi olla koulutus tai pätevyys näytteenottamiseen. Hakijan tulee huolehtia, että alimman ottamistason ja ylimmän pohjavesitason väliin jää kaikissa ottamisvaiheissa riittävä suojakerros. Pohjavesialueella hakemuksessa esitettyä neljän metrin suojakerrosta voidaan pitää suositeltavana vähimmäisvaatimuksena.

Työkoneiden tankkaus tulee toteuttaa niin, ettei pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa aiheudu. Häiriötilanteisiin, kuten työkoneiden öljyvuotoihin tulee varautua hakemuksessa esitetyllä tavalla. Myös mahdolliset ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää toimintaan häiriötilanteissa. Mikäli alueella muodostuu pintavesiä, tulee niiden käsittely ja johtaminen toteuttaa hallitusti. Pintavesien johtamisesta ei saa aiheutua lisäkuormistusta ojiin ja vesistöihin. Tarvittaessa maastoon johdettavat pintavedet tulee käsitellä esimerkiksi selkeytysaltaassa.

Maa-ainesten ottamistoiminnasta, seulonnasta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei oletettavasti ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mikäli kuitenkin toiminnan aikana tulee epäilyjä ohjervot ylittävästä mehuhaitasta lähikiinteistöillä, tulisi hakija velvoittaa selvittämään melutaso luotettavien mittausten avulla ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin meluhaittojen vähentämiseksi. Melusta aiheutuvien viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi tulisi toiminnalle asettaa vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Arkipyhinä ei melua ympäristöön aiheuttavaa toimintaa tulisi sallia. Hakijan tulee tarkkailla pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä ja tarvittaessa estää pölyämistä esim. kastelun avulla. Pohjavesialueella tulee huomioida, ettei pölyntorjunnassa tule käyttää suolausta. Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan tarvittavat maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteet ottamistoiminnan päätyttyä ja mahdollisuuksien mukaan jo ottamistoiminnan edetessä. Maisemointia varten muualta tuotavien maa-ainesten tulee olla puhtaita, eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Elomaan Murske Oy:n maa-aineslupahakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen

Hakijalta on pyydetty vastinetta lausuntoihin 12.2.2024 ja 7.3.2024 Hakija on antanut seuraavan vastineen:

Varsinainen kaivu kohdistuu jatkossa ottamisalueen kaakkoisosaan, josta länsipuoliseen asuintaloon on vähintään 130 m etäisyys. Lähin asuintalo alueen kaakkois-/itäpuolella on hakijan omistuksessa.

Alueen nykyinen pohjavesiputki on liian matala ja se on pääosin ollut tyhjänä. Putkea seuraamalla on kuitenkin varmistuttu, että vaadittu neljän metrin paksuinen suojakerros pohjavedelle täyttyy. Havaintoputkea tullaan uusimaan ennen ottotoiminnan jatkamista siten, että se ulottuu vähintään kaksi metriä pohjaveden pinnan alapuolelle. Putken materiaali tulee olemaan PEH, jotta se jatkossa soveltuu myös vesinäytteiden ottoon. Tarkkailu tullaan tekemään tarkkailusuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti. Laaja analyysi otetaan ennen ottotoiminnan jatkamista.

Hakijalla on käytössään nykyaikainen siirrettävä soran seulontalaitos, jota tullaan käyttämään alueella. Laitos ei ole alueella jatkuvasti, vaan se tuodaan sinne lyhytaikaisesti silloin kun seulontaa tehdään. Seulontalaitos on sähkökäyttöinen. Ottamisalueella ei kuitenkaan ole sähköliittymää, joten laitoksen tarvitsemaa sähköä tuotetaan laitoksen yhteydessä olevalla aggregaatilla. Aggregaatin polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen, eikä siitä voi vuotaa polttoainetta maaperään. Erityisiä maaperäsuojauksia ei siten ole tarpeen toteuttaa seulontalaitoksen alle.

Ottamisalueella ei varastoida polttoaineita eikä öljyjä, eikä maaperäsuojattua tukitoiminta-aluetta siten näillä näkymin rakenneta. Poisjohdettavia sadevesiä ei siten myöskään muodostu. Myöskään pyöräkuormaajaa ei säilytetä pitkäaikaisesti ottamisalueen pohjatasolla, vaan se pysäköidään pääosin alueen kaakkoispuolelle hakijan pihalla / hallissa. Alueen maisemointityöt tullaan jatkamaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti, eli ensi tilassa maisemoidaan alueen länsiosan luiskat, jossa otto jo on päättynyt. Myös länsiosan pohjataso maisemoidaan. Ensi tilassa maisemoitavat alueet sekä jätettävä suojapuusto on esitetty päivitetyssä suunnitelmapiirustuksessa S1 (revisio A, 26.2.2024). Harjulantien liittymä ja odotustila Pulkkilantielle ei tulla asfaltoimaan. Harjulantie on myös muiden tieosakkaiden kuin hakijan käytössä. Sora-ajot ovat kokonaisuudessaan vähäiset, hakemuksen mukaan 1-2 kpl päivässä ja lisäksi on pitkiä jaksoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan. Vähäisistä kuljetuksista ei kantaudu maa-ainesta Pulkkilantielle mutta mikäli tällaista poikkeustilanteessa aiheutuisi, puhdistetaan tie harjaamalla. Hakijan käsityksen mukaan aloitusluvan myöntäminen on perusteltua, sillä kyse on vanhasta avoimesta soranottoalueesta, jossa ei ole luonto- tai maisema-arvoja. Aloitusluvan puuttuminen voi viivästyttää toiminnan loppuunsaattamista ja alueen lopullista maisemointia, mikäli luvasta valitetaan. Aloituslupa ei tässä tapauksessa tee muutoksenhausta hyödyttömäksi, sillä alueella tulee tehtäväksi kaivutoimenpiteitä joka tapauksessa maisemointitoimenpiteitä ajatellen

Valmistelija Vs. ympäristönsuojelusihteeri Anniina Jäntti

 p. 044778 0277, sähköposti: etunimi.sukunimi(a)asikkala.fi

Esittelijä Vs. ympäristönsuojelusihteeri Jäntti Anniina

Päätösehdotus Maa-aineslain mukainen maa-aineslupa myönnetään kiinteistölle Rantaharju (16-402-8-170) hakemuksen mukaisesti ja seuraavilla lupamääräyksillä. Lupaa aloittaa muutoksenhausta huolimatta ei myönnetä puutteellisten pohjavesitietojen ja maisemoinnin puutteen vuoksi.

Yleiset lupamääräykset

1. Ottamismäärä on enintään 60 000 k-m3 10 vuoden aikana eli keskimäärin 6000 k- m3 vuodessa. Luvan voimassaoloaika päättyy 10 vuoden kuluttua sen myöntämisestä.

2. Ennen ottotoiminnan aloittamista hakijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastusta. Lupamääräyksessä 25 määrätyn vakuuden tulee olla toimitettuna ennen aloitustarkastusta.

3. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Ilmoitus tulee tehdä Notto-rekisteriin.

4. Valvonnan helpottamiseksi maastoon tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi havaittavia korkeusmerkkejä, joiden avulla pohjan tason korkeus voidaan mitata ajokepin avulla ilman erillisiä mittalaitteita. Ottamisalueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. Turvallisuudesta tulee huolehtia aitaamalla jyrkännekohdat lippusiimalla. Alueelle on myös laitettava kyltti, josta ilmenee luvan haltija, lupanumero sekä yhteystiedot.

5. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

6. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen.

7. Luvanhaltijan tulee huolehtia siitä, ettei läheiselle maantielle 314 kulkeudu irtokiviainesta. Mikäli näin käy, tulee tie puhdistaa välittömästi kiviaineksesta. Jos aineksen kulkeutumista tapahtuu toistuvasti tulee Harjulantien liittymä päällystää vähintään odotustilan matkalta.

8. Luvan haltija vastaa siitä, että mahdolliset ulkopuoliset aliurakoitsijat saavat tämän päätöksen määräykset tietoonsa ja noudattavat niitä.

9. Mikäli alueella on tarvetta suorittaa kiviaineksen murskaamista, tulee sitä varten hakea ympäristölupaa.

Pohjaveden suojelu

10. Ottamista ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjaveden pintaa.

11. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun mittaamista varten tulee asentaa ennen ottamisen aloittamista pohjaveden havaintoputki ja selvittää pohjaveden laatu näytteenotolla laajan analyysin mukaisilla määrityksillä. Havaintoputken sijainti tulee määrittää pohjaveden virtaussuuntien mukaan parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Uuden havaintoputken tulee ulottua vähintään 2 m pohjaveden pinnantason alapuolelle. Havaintoputken tiedot ja näytteen tulokset tulee lähettää Asikkalan ympäristönsuojeluun ja Hämeen ELY-keskukselle.

12. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueella olevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Havaintotulokset tulee ilmoittaa kultakin vuodelta seuraavan vuoden 31. tammikuuta mennessä kunnan maa-ainesten oton valvojalle sekä Hämeen ELY:n luonnonvarayksikölle sekä suorasiirtona pohjavesitietojärjestelmään. Tulosten yhteydessä tulee ilmoittaa tarkkailuputken tarkka sijaintitieto sekä käytetty korkeusjärjestelmä.

13. Pohjaveden laatua on seurattava ottamalla laaja analyysi ottamisen alkaessa sekä jatkossa 3 vuoden välein. Vuosittain tulee ottaa suppea näyte. Pohjaveden seurantaa tulee jatkaa luvan päättämisen jälkeenkin, vähintään vuosi jälkihoitotöiden päättymisen jälkeen. Havaintotulokset on raportoitava valvontaviranomaiselle sekä Hämeen ELY:n luonnonvarayksikölle 2 kk:n kuluessa näytteen ottamisesta. Laajan analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset: Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, alkaliniteetti, alumiini, ammonium, fluoridi, happi, kloridi, KMnO4-luku, kokonaiskovuus, lämpötila, mangaani, nitraatti, pH-luku, rauta, sameus, sulfaatti, sähkönjohtavuus, väri, TVOC sekä mineraaliöljy. Suppean analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset: Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, KMnO4- luku, pH-luku, sähkönjohtavuus, happi, kovuus, kloridi, sulfaatti, sameus, rauta, mangaani sekä mineraaliöljy.

14. Pölyn sidonnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Alueelle ei saa levittää suolaa.

15. Ottamisalueella ei saa säilyttää polttoaineita tai muita öljytuotteita, eikä suorittaa koneiden korjaus- ja huoltotöitä ilman pakottavaa tarvetta. Aluetta ei saa käyttää romujen tai muun jätteen varastona.

16. Luvan haltijan tulee ennen ottamistoiminnan aloittamista laatia kemikaalivahingon torjuntasuunnitelma työnaikaisen öljy- tai kemikaalivahingon varalta. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta kuitenkin pääsee maaperään tai pintavesiin, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja tarvittaessa tulee ilmoittaa pelastuslaitokselle. Kaikista alueella tapahtuvista ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavista vahingoista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Seulontalaitteiston vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

18. Hakijan tulee selvittää kaikkien alle 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottamisalueesta sijaitsevien talousvesikaivojen vedenlaatu ennen ottamistoiminnan aloittamista.

19. Pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Melu ja pöly

20. Hakijan tulee tarkkailla pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä ja tarvittaessa estää pölyämistä esim. kastelun avulla.

21. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Meluavia toimintoja ei saa tehdä viikonloppuisin tai arkipyhinä. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee mitata melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Maisemointi

22. Ennen ottamisen jatkamista luvanhaltijan tulee maisemoida ottamisalueelle johtavan tien luoteispuoleiset rintaukset ja alle alimman ottotason oleva ottamislalueen pohja. Ennen ottamista maisemoitavat alueet sekä ottamisalueen ympärille jätettävä suojapuusto tulee esittää suunnitelmakartalla. Pohjan täytössä käytettävän aineksen tulee olla ottamisalueelta kaivettua soraa tai hiekkaa.

23. Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:2.5 tai loivemmiksi. Tarvittaessa tulee rinteiden sortumisen estämiseksi ja kasvien juurtumisen varmistamiseksi käyttää terasseja tai muita rakenteita.

24. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Maisemointitoimenpiteet on suoritettava loppuun lupakauden loppuun mennessä riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta. Kasvualusta tulee tehdä paikalta kuoritun pintamaan avulla. Mikäli alueelle joudutaan maisemointia varten tuomaan muualta maa-ainesta, täytyy tarvittavin kokein todistaa, että maa on puhdasta. Humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaa ja kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja sekä puustoa.

25. Alueella saa varastoida ja jalostaa multaa vain siltä osin, kun se on tarpeen alueen jälkihoitoa varten.

26. Jälkihoidon seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Vakuus

27. Hakijan on asetettava 15 000 euron vakuus (3 000 € x 3,2 ha ja 0,09 €/m3 x 60 000 m3) maa-aineslain 12 §:n mukaisesti jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa 31.12.2035 asti tai siihen saakka, kunnes alue on maisemoitu ja lopputarkastettu. Ilmoitus vakuudesta tulee toimittaa luvan myöntäjälle viimeistään aloituskokouksessa. Vakuudessa tulee mainita, että vakuus koskee luvan hakijalta maa-ainesluvassa edellytettyjen maisemointi- yms. jälkitöiden tekemistä tapauksessa, jossa lupamääräyksiä ei ole noudatettu. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvanhaltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa työt käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta.

 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei maa-ainesten ottaminen aiheuta;

-        maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa

-        eikä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

 Tosiseikat ja johtopäätökset

Tässä luvassa käsittelyssä olevalla Elomaan Murske Oy:n hakemusta koskevalla kiinteistöllä on ollut maa-ainesten ottolupa vuoteen 2023, johon tällä hakemuksella haetaan jatkoa. Alue on ollut jo vuosikymmeniä maa-ainesten ottopaikka, metsä alueelta on niin ikään kaadettu jo pois.

Asikkalan ympäristölautakunta katsoo, että tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa, lupahakemusta koskevalla kiinteistöllä tapahtuvasta maa-ainesten otosta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Lisäksi tästä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.

Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon maa-aineslain 3.4 §:n mukaiset ottamispaikan sijoittamista ja ainesten ottamisen järjestämistä koskevat vaatimukset. Alueella ei ole asemakaavaa eikä toimenpiderajoituksia. Esitetty toimenpide lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu maaaineslain tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista. Päästöriskejä maaperään sekä pohja- ja pintavesiin hallitaan mm. hulevesien käsittelyyn tarkoitetuilla rakenteilla, tukitoiminta-alueen rakenteilla, vesitarkkailulla ja toiminnan käyttötarkkailulla. Ympäristössä on haja-asutusta. Etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja niiden talousvesikaivoihin voidaan pitää ennalta arvioiden riittävinä. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei yleisesti arvioiden aiheudu sellaista terveys- tai viihtyisyyshaittaa, jonka takia lupaa ei tulisi myöntää eikä toiminnasta aiheudu myöskään sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi ainesten ottamisesta voitaisiin katsoa aiheutuvan maa-aineslain 3.4 §:n tarkoittamaa vaaraa tai haittaa asutukselle tai ympäristölle. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat toiminnasta muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikutusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä.

 Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNa maa-ainesten ottamisesta 6 §) Lupamääräyksissä on otettu huomioon terveydensuojelun ja ELY-keskuksen lausunnot.

Lupamääräys 1

Kokonaisottomäärä ja luvan voimassaoloaika on lupahakemuksen mukainen lupatarpeeseen perustuva.

Lupamääräys 2

Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna kuitenkin viimeistään ennen maa-ainesten ottamista.

Lupamääräys 3

Ottamistietojen ilmoittaminen on tarpeen luvan valvontaa varten.

Lupamääräys 4

Määryksillä varmistutaan siitä, että ottotoiminta pysyy lupahakemuksen mukasena, ja sitä pystytään valvomaan. Lisäksi varmistetaan ympäristössä liikkuvien turvallisuus.

Lupamääräys 5 ja 6

Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueelle tehdään lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättää vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä Notto-rekisteriin. Haltijanvaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se.

Lupamääräys 7

Läheinen tiealue on suhteellisen vilkkaasti liikennöity päälystetty maantie. Irtosora-aineksesta saattaisi syntyä haittaa tiellä liikkujille.

Lupamääräys 8

Lupamääräykset koskevat kaikkia alueella toimivia toimijoita.

Lupamääräys 9

Pohjavesialueella sijaitsevat kiviaineksen murkauslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan.

Lupamääräykset 10-19

Pohjavesipinnan tarkkailu ottoalueen läheisyydessä varmistaa, että pohja-veden pinnan yläpuolelle jää riittävän paksu suojakerros. Pohjaveden tarkemman pinnan tason ja laadun määrittämiseksi alueelle tulee asentaa pohjavesiputket. Pinnan tasoista voidaan määrittää tarkemmin soran alin mahdollinen ottotaso. Korkopukin avulla alin ottotaso on luettavissa maastossa. Pohjaveden laadun seuraamisella varmistutaan siitä, ettei aiheuteta vahinkoa pohjaveden laadulle sekä pystytään riittävän ajoissa reagoimaan laadun muutoksiin. Suolan käyttäminen alueella vaarantaa pohjaveden laatua.

Alue sijaitsee pohjavesialueella ja maaperä on helposti läpäisevää hiekkaa ja soraa. Mahdollinen öljyvuoto aiheuttaa suuren riskin pohjaveden pilaantumiselle, siksi öljytuotteiden säilyttäminen on kielletty. Maa-ainesten ottamispaikat eivät sovellu myöskään romujen tai muiden jätteiden säilyttämiseen tai työkoneiden huoltamiseen. Tällä määräyksellä pyritään pitämään maa-ainestenottoalue siistin näköisenä ja turvallisena.

Vettä läpäisemättömän tukitoiminta-alueen avulla maa-ainestenottoalueella voidaan tehdä tankkauksia ja välttämättömiä huoltotöitä ilman, että aiheutetaan riskiä pohjaveden pilaantumisesta mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Kemikaalivahingon torjuntasuunnitelman avulla varaudutaan mahdollisiin öljyvahinkoihin. Mikäli ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava vahinko tapahtuu, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tiedotettava asiasta viranomaisia, jotta pilaantuminen ei leviä ja jo tapahtunut vahinko voidaan korjata.

Talousvesikaivojen vedenlaadun selvittäminen ennen ottamistoiminnan alkamista on pohjana myöhemmin tarvittaessa tehtäville vedenlaadun tutkimuksille. Näiden avulla voidaan selvittää maa-ainesten oton vaikutus vedenlaatuun. Maa-ainesoton vaikutukset pohjaveteen voivat näkyä vielä vuosia oton lopettaminen jälkeenkin, jatkoseurannalla varmistutaan siitä ettei seurauksia pääse syntymään tietämättä.

Lupamääräykset 20 ja 21

Lupa-alueen lähellä sijaitsee asutusta, joka on lähimmillään alle 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Jotta toiminnasta ei synny kohtuutonta haittaa naapureille, toiminnan rajoitukset viikonloppuisin ja arkipyhinä ovat tarpeen. Melumittauksella saadaan varmistettua melutaso, mikäli haittaa lähistöllä koetaan. Tämän perusteella voidaan tehdä tarvittavia meluntorjuntatoimia. Pölyämisen estämisellä varmistetaan pölyn aiheuttaman terveyshaitan estäminen.

Lupamääräykset 22-26

Lupa-alue on ollut jo vuosia ilman pintamaata ja puustoa. Tästä on riski aiheutua pohjaveden laadulle heikentäviä vaikutuksia. Tästä syystä maisemointia tulee hoitaa heti ennen luvan mukaisen oton jatkamista. Maisemoinnin jatkamisella oton edetessä varmistetaan, että lupa-alueen metsittyminen lähtee mahdollisimman nopeasti palautumaan ottoa edeltävään aikaan, ja maisemavaikutukset ja pohjavesivaikutukset vähenevät. Ottamisalueen muotoilusta on tarpeen määrätä, jotta alue ottamistoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Tiivistyneen maaperän möyhiminen ja maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Jälkihoidon seurannalla varmistutaan siitä, että maisemointi lähtee onnistumaan vuosien aikana ja voidaan tehdä tarvittavia uusintaistutuksia.

Lupamääräys 27

Vakuuden avulla lupaviranomainen varmistuu siitä, että alue saatetaan mahdollisimman hyvin metsäkäyttöön ottotoiminnan loputtua. Määräys perustuu maa-aineslain 12 §:än.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a,3,4,4b,5-7,10-13,19,20,20a,21,23 ja

23a §:t

VNa kaivannaisjätteistä (379/2008)

VNa maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4,6-9 §:t

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8,15-17

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017);

Asikkalan kunnan maa-ainestaksa, ympäristölautakunta 16.5.2017

Asikkalan kunnan hallintosääntö 18.12.2023

LUVAN VOIMASSAOLO

Lupa on voimassa seuraavat kymmenen vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Kaikki määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana.

LUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupamaksu määräytyy lupahakemuksen vireilletulon aikaan Asikkalassa voimassa olleen maa-ainestaksan mukaan seuraavasti:

Suunnitelmaa kohti perusmaksu  200 €

Maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,004 €/m3 240 €

Naapurin kuuleminen 50 €/kuultava  150 €

Lehtikuulutus    200 €

Yhteensä    790 €

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Jäljennös päätöksestä

Päätös annetaan tiedoksi terveydensuojeluviranomaiselle ja ELY-keskukselle.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on pöytäkirjanotteen liitteenä.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.