Dynasty tietopalvelu Haku RSS Asikkalan kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://asikkalad10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://asikkalad10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 17.04.2024/Pykälä 34


 

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiinteistölle Uusi-Tommola (16-418-1-65)

 

YMPLTK 17.04.2024 § 34  

29/11.01.00/2024  

 

ASIA

Päätös maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 a §:n mukaisesta ottolupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 47 a §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviainesten ottamiseen ja murskaukseen.

 

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a § ja ympäristönsuojelulain 47a §:n tarkoittamassa yhteiskäsittelyssä. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisista hakemuksista toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

LUVAN HAKIJA

Tuomo Sipilä

--------------

------------------

 

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kohde sijaitsee Asikkalan Särkijärven alueella tilalla Uusi-Tommola II RN:o 1:65. Tilan pinta-ala on noin 39,01 ha. Kohteen kiinteistörekisteritunnus on (16-418-1-65). Alue sijaitsee noin 2,9 km etäisyydellä Kalkkisten kylästä lounaaseen. Alueelle kuljetaan Särkijärventieltä omasta liittymästä. Tarkempi osoite on Särkijärventie noin 197/199. Alueen keskiosan koordinaatit ETRS-TM35FIN koordinaatistossa on noin N 6794493 E 427143.

 

Lupahakemus koskee hiekan, soran ja kivien ottamista, murskausta sekä käsittelyä Tuomo Sipilän tilalla Uusi-Tommola II olevaa maa-ainesten ottamisaluetta Asikkalassa. Alueelle haetaan lupaa 178 000 m3 -k maa-ainesten ottamiseen 10 vuoden aikana. Vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 17 800 m3. Ottamisalueen pinta-ala on 3,3 ha. Alueelle on myönnetty maa-aineslupa vuonna 2013. Alueella on harjoitettu lupien mukaista toimintaa.

 

Alueelta otetaan hiekkaa, soraa ja kiviä. Maa-aineksista valmistetaan seulomalla ja murskaamalla erilaisia kiviaineslajikkeita. Sora ja hiekka sekä kivet syötetään murskaimelle pyöräkuormaajalla. Valmis tuote varastoidaan eri tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on 5-8 metrin luokkaa. Maa-ainestuotteet kuljetetaan käyttökohteeseen kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä. Heinäkuussa ei murskata.

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n mukaisesti. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesti (liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c ja e perusteella).

 

Lupia haetaan 1.7.2016 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muutoksiin perustuen yhteiskäsittelyssä. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maa-aineslain 7 §:ään ja ympäristönsuojelulain 34-37 §:iin perustuen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 6 a ja b kohtien mukaan kivenlouhintaa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

Murskaus kuuluu ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen luvitettaviin toimintoihin (2 § 6 a, 6 b).

 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin sekä liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7e mukaan siirrettävälle murskaamolle on oltava ympäristölupa, jos sen toiminta-aika on vähintään 50 päivää.

 

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Asikkalan ympäristönsuojeluun 16.1.2024.

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ

Asikkalan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 4.10.2013 § 98 tilalle Uusi-Tommola (1:46) kymmeneksi (10) vuodeksi maa-ainesluvan 55 000 m3 kiviainesmäärälle. Luvan antopäivä on 9.10.2013 ja se oli voimassa 9.10.2023 asti.

 

Kohdealueella on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 15.4.2019 (diaarinro 978/1/18) ja kuulutusten myötä oleva Päijät-Hämeen Maakuntakaava 2014. Alue on merkitty kaavassa maaseutumaiseksi alueeksi. Alue sijaitsee pohjavesialueella. Kohteen läheisyydessä on laajempi alue, mikä on merkitty kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Hieman etäämmällä on luonnonsuojelualueita sekä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Lähimmät kohteet

Lähimmät häiriintyvät asuinkohteet sijaitsevat noin 220-250 metrin päässä ottamisalueesta ja 300 metrin päässä murskausalueelta. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lännessä (asuinrakennus 1:55) ja pohjois-koillisessa (lomarakennus 1:45). Alle 600 metrin päässä kohteesta sijaitsee kuusi asuinrakennusta.

 

Ottamisen luvan mukainen alin pohjataso on +100. Melua ja pölyä tuottavat toiminnot tapahtuvat kuopan pohjatasolla, lähellä ottoalueen reunaa. Lähimpien häiriintyvien kohteiden ja murskausalueen väliin jaa meluesteeksi ottamisalueen luontaisia sorarintauksia, jotka nousevat pääosin vähintään tasolla +110.120.

 

Maisema

Ottamisalue on metsäalueen keskellä. Alue ei näy juurikaan metsäalueen ulkopuolelle. Siten alue näkyy lähinnä vain metsäalueen sisällä kulkeville ja hieman viereiselle Särkijärventielle. Särkijärventieltä on paikoittainen näköyhteys ottamisalueelle. Kasvillisuuden tiheys ja vuodenajat vaikuttavat tähän.

 

Nykyisen ottamisalueen rintauksia on osin maisemoitu. Valtaosa on kuitenkin avattuna, sora/- hiekkapinnalla. Alueen rintaukset ovat jyrkkiä, noin 1:1 ja maisemoidut osat on luiskattu noin 1:2-1:3. Suunniteltu ottamisalue ei kuulu suojeltuihin maisema-alueisiin. Alueella ei ole erityistä maisema-arvoja.

 

Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet

Suunnitellun ottamisalueen ympärillä on metsäpeitteisiä alueita. Valtaosa suunnitellusta ottamisalueesta on jo avattua sorapintaista ja alueen pohjoisosassa on vielä avaamaton noin 1,3 ha kokoinen metsäpeitteinen alue. Metsäpeitteiset alueet ovat nuorehkoa noin 20-40 vuoden ikäistä männikköä, paikoitellen myös koivua. Alueen luontainen metsätyyppi on pääosin kuiva kangasmetsä. Pohjakerroksessa on mm. sammalta. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen.

 

Hurtan luonnonsuojelualue (YSA245528) sijaitsee pohjoisessa noin 1,5 km etäisyydellä. Alue on Yksityismaiden luonnonsuojelualuetta (YSA). LSL:n nojalla suojeltu luontotyyppi Hevoshaanvuoren lehmuslehto (LTAA201028) sijaitsee idässä noin 1.8 km etäisyydellä. Kymenvirran kallioselännejaksot (KAO040228) sijaitsevat idässä noin 2,4 km etäisyydellä, mikä on hyvin arvokas kallioalue. Natura 2000 verkostoon kuuluva alue Vähäpää (FI0301013) sijaitsee kaakossa noin 2 km etäisyydellä ja Kalkkistenkoski (FI0301011) lännessä noin 2,2 km etäisyydellä. Alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita, eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen.

 

Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset

Lounaassa noin 300 m etäisyydellä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Hurtta (16010013). Pohjoisessa noin 1,1 km etäisyydellä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Nuijalanvuori (1000030496).

 

Ilmanlaatu

Nykytilassa alueen ilmanlaatuun vaikuttaa pääasiassa maataloudesta syntyvät pölypäästöt. Yleisesti ottaen alueen ilmanlaatu on hyvä ajoittaisesta pölyämisestä huolimatta.

 

Maa- ja kallioperä

Suunniteltu soranottoalue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen harjun itälaidalla. Ottamisalueen korkein kohta on tasolla + 126. Maanpinta laskee huipun ympärillä. Maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Paikoin esiintyy myös hienoaineksia. Kalliopinnan korkeutta ei ole tutkittu.

 

Pintavedet

Valtaosa pintavesistä haihtuu tai imeytyy alueen maaperään. Alueelta ei purkaudu pintavesiä ympäröiville alueille. Käytännössä suuri osa sadannasta imeytyy pohjavedeksi ja pintavedeksi päätyvä osa on vähäinen. Kohde sijaitsee 3. jakovaiheen Pyhäjoen valuma-alueen (14.145), Ruotsalaisen la (14.141) sekä Asikkalanselän la (14.211) valuma-alueiden risteyksessä. Lavaharju toimii Ruotsalaisen sekä Pyhäjoen valuma-alueiden jakajana.

 

Pohjavedet

Alue sijaitsee 2-luokan (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva) pohjavesialueella Särkijärvi (0401625). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,78 km2, josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,82 km2. Antoisuusarvio on noin 500 m3 päivässä.

 

Hydrogeologinen kuvaus: Pitkittäisharju, jonka aines on hiekkaa ja soraa kerroksittain. Karkein aines on Lavanharjun selänteessä ja muodostuman eteläkärjessä, missä rantaviiva on vettä läpäisevää. Alueella saattaa esiintyä pohjaveden virtausta estäviä kalliokynnyksiä. Kokonaisantoisuudeltaan hyvä pohjavesialue. Ottamisalueella sijaitseva pohjaveden tarkkailuputkessa (HP 2) ei ole havaittu vettä. Putken yläpää on tasolla +102.55 ja putki on 6 m syvä. Eli pohjaveden pinta on ottamisalueella alemmalla tasolla kuin +96.55. Pohjoisen ottamisalueella sijaitseva pohjaveden tarkkailuputkessa (HP) veden pinnan korkeus on vaihdellut vuosien 1992 ja 2005 aikana tasojen +95.17-95.68 välillä. Vaihteluväli on ollut 0,51 m. Maastokäynnillä 26.9.2023 tarkemitattiin em. HP ja ottamisalueen itälaidalla olevan kaivon sekä tilan RN:o 1:46 kaivon sijainnit ja korot. Lisäksi mitattiin vesipinnat.

 

Särkijärven pohjavesialueen pohjavedet purkautuvat pohjoisessa sekä etelässä sijaitsevaan Päijänteeseen, mikä on tasolla +77.5. Maastonmuotojen sekä pinnan korkojen perusteella pohjaveden virtaussuunnat ovat pohjoiseen sekä etelään. Ottamisalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat kohti pohjoista, vaikkakin osa vesistä saattaa purkautua idän ja lännen puolella harjun ulkopuolelle.

 

Kaivot ja vedenhankinta

Lähialueen asuin- sekä lomakiinteistöjen vedenhankinta tapahtuu kiinteistökohtaisesti eri ratkaisuilla.

 

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMAT

Ottamistilanne

Alue on jo ennestään maisemavaurio aluetta, jolla on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa entisen luvan mukaisesti. Maa-aineksia on otettu tasoon +105 asti. Ottamisalueen ympäristössä on nuorta metsäistä aluetta.

 

Ottamis- ja kaivualueiden rajaus

Tilan kokonaispinta-ala on 39,01 ha. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 3,3 ha, mistä varsinaisen kaivualueen pinta-ala 2,8 ha. Eteläpäätyyn jätetään noin 0,5 ha suuruinen alue, minkä tarkoitus on toimia varastoalueena. Avaamattoman alueen pinta-ala on noin 1,3 ha. Länsi/luoteispuolella ottamisalueen raja on ulotettu tilan RN:o 2:68 rajalle asti. Tähän on saatu kiinteistön omistajan suostumus. Länsipuolen tilaan RN:o 2:41 jätetään 10 m etäisyys. Särkijärventiehen jätetään 30 m suojaetäisyys.

 

Ottamistasot ja - suunnat

Suunniteltu alin ottamistaso on +100. Ottaminen tehdään siten, että pohjaveden pinnan ja alimman ottamistason väliin jaa vähintään 4 m suojakerros. Otettava kerrospaksuus on enimmillään noin 25 metriä. Pääottamissuunnat alueella ovat pohjoiseen sekä länsi-luoteen suuntaan.

 

Vaiheistus

Pintamaita varastoidaan vapaana olevalle alueelle, yleensä alueen laidalle. Pintamaita hyödynnetään suhteellisen usein, kun maisemointia tehdään vaiheittain työn edistyessä. Ottamisesta ei ole tehty eriteltyä vaiheistussuunnitelmaa alueen pienuuden vuoksi.

 

Otettavat ainekset ja määrät

Alueelta otetaan maa-aineksia noin 178 000 m3. Pintaosissa on humusainespitoinen pintamaakerros, jonka määräksi arvioitiin 3 900 m3. Vuosittainen ottamismäärä on keskimäärin 17 800 m3.

 

Pintavesien hallinta

Ottamisalueen pintavedet haihtuvat tai imeytyvät hyvin läpäisevään hiekkaiseen/soraiseen maaperään, jolloin erityistä pintavesien hallintaa ei tarvita.

 

Jälkikäyttö ja loppumuotoilu

Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Ottamisen aikana sekä loppuvaiheessa alue muotoillaan vaihtelevin luiskakaltevuuksin ja mahdollisin kumparein paremmin luonnonmukaisen näköisesti. Luiskakaltevuudet pyritään saamaan noin 1:3. Mahdolliset kalliokumpareet peitetään metsän kasvulle riittävällä kiviaines- ja humuskerroksella. Loppumuotoilussa pyritään välttämään suoria linjoja ja kaavamaisia ratkaisuja, jotta maisemasta tulee luonnollisemman näköinen.

 

Maisemointi

Maisemointia tehdään osittain yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otettujen alueiden luiskat maisemoidaan välittömästi, kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Ottamisalueen muotoilluille sora-/hiekkapinnoille levitetään alueelta kuorittua pintamaata 0,10.0,15 m kerros. Mikäli pintamaita ei ole riittävästi elinvoimaisen kasvukerroksen rakentamiseksi voidaan tuoda lisämaata alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita ohjeita:

-        Maa-aines tulee olla puhdasta eikä siitä saa liueta haitallisia aineita.

-        Maalaji ei saa olla savea, koska se heikentää pohjaveden muodostumista.

-        Soveltuvaa on esim. toiselta kitkamaalajialueelta kaivettu humuspitoinen pintamaa.

-        Materiaalin alkuperä ja hyödyntämiskohta alueella merkitään muistiin.

 

Aines sijoitetaan suoraan maisemoitavan alueen pintaan.

Alueelle kylvetään tai istutetaan puun taimia noin 2000 kpl/ha mäntyvaltaisesti. Kasvunopeuden parantamiseksi lisäksi istutetaan myös lehtipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Alueen kasvillisuuden kehitystä seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia / -kylvöjä. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti.

 

JALOSTUSTOIMINNOT- JA PROSESSIT

 

Prosessit, laitteistot ja rakenteet

Toiminnassa käytetään kaivinkoneita pintamaan kuorimiseen, pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin sekä seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Ajoittain käytetään myös iskuvasaraa ylisuurten kivien rikotukseen ja murskauslaitosta alueelta otetun kiven ja soran murskaukseen. Kuorma-autoja käytetään soran ja hiekan kuljetuksiin. Murskauslaitosta ei säilytetä ottamisalueella muutoin kuin toimintajaksojen aikana. Työkoneita ei pestä tai huolleta alueella.

 

Tukitoiminta-alue

Työkoneet säilytetään suojatulla tukitoiminta-alueella työajan ulkopuolisena aikana.

 

Alueen maapohja suojataan tiiviillä materiaalilla esim. 0,5.1,0 mm paksulla LDPE tai HDPE-muovikalvolla. Tiivistysrakenne suojataan sen alle ja päälle levitettävillä 10 cm paksuilla suojahiekkakerroksilla Hk 0/6 sekä vähintään 40 cm paksulla kantavalla sora- tai murskekerroksella esim. SrM 0/55. Rakenne muotoillaan allasmaiseksi, jolloin mahdollinen öljyvaluma ei pääse leviämään ympäristöön. Kalvon päälle asennetaan pieni kaivo, josta nähdään, jos vesipinta nousee rakenteen sisällä. Lisäksi kalvon päälle asennetaan salaojaputki/putkia, jotka johdetaan kaivoon. Jos vesipinta nousee ylemmäksi, poistetaan sitä pumppaamalla. Vesi pumpataan umpisäiliöön ja toimitetaan luvanhakijan hallille, jossa se lasketaan öljynerotinkaivon kautta viemäriverkostoon.

 

Veden poistoa tarvitaan enimmäkseen syksyllä. Kesällä suuri osa sadevedestä haihtuu. Öljynerotinkaivon kautta johdettuna veden puhtautta ei ole tarpeen varmistaa. Kuitenkin öljyvuodon sattuessa rakenteesta poistetaan heti öljyyntynyt maa-aines ja mahdollinen öljyinen vesi. Öljyinen vesi poistetaan imemällä/pumppaamalla tiiviiseen astiaan tai suoraan loka-autoon. Öljyyntynyt maa poistetaan esim. lapiolla ja pakataan kannelliseen astiaan. Öljyiset jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Poistettavasta öljyisestä jätteestä pidetään kirjaa. Rakenne pidetään jatkuvasti puhtaana tekemällä puhdistustoimet heti öljyvuodon sattuessa. Siten normaalitilanteessa alueelle kertyvä vesi ei pääse likaantumaan.

 

Tankkaus

Polttoaineet säilytetään huoltoauton sisällä olevassa säiliössä ja tuodaan alueelle vain tankkausta varten. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

 

Murskaus- ja seulontalaitoksen tankkaus

Murskaus ja seulonta tehdään polttoöljykäyttöisillä laitoksilla. Tankkaus tehdään yleensä työvuoron alkaessa aamuisin säiliöautosta tai tankkausperävaunusta. Yöaikana koneiden ja laitoksien tankit ovat yleensä vajaita jo varkausriskin vuoksi. Siten yöaikainen riski on vähäinen. Seulalaitteisto säilytetään työjaksojen ulkopuolisina aikoina tankki lähes tyhjänä, jolloin esim. ilkivallan takia tapahtuvan vahingon seuraukset ovat vähäiset. Tankkauksen ajaksi murskauslaitoksen ja seulontalaitteiston alle levitetään nitriilikumikalvo, tai vastaavaa suojakalvo, altaan muotoon. Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina.

 

Rikotus

Murskauslaitteelle liian suuret kivet rikotaan pienemmiksi ennen murskausta. Rikotus tehdään yleensä hydraulisella iskuvasaralla, joka on liitetty kaivinkoneen tai traktorikaivurin puomiin. Iskuenergia tuotetaan koneen hydraulisella pumpulla. Rikotusta tehdään pohjatasolla.

 

Murskaus

Alueella käytetään polttomoottorikäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta tai laitoksen käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Käytettävä murskauslaitos on tyypillisesti 2-vaiheinen, joka koostuu esi- ja jälkimurskaimesta, kuljettimista sekä seuloista. Myös yksivaiheista murskauslaitosta voidaan käyttää. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella seulalle tai suoraan väli- tai jälkimurskaimeen. Toisessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Laitoksen kokoonpano vaihtelee kulloisenkin urakoitsijan laitteiston mukaan. Ympäristövaikutuksissa ei ole oleellisia eroja. Käytettävä murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön vähennetään koteloimalla ja/tai kastelemalla. Pölynsidontaan käytetään vettä. Pakkasjaksolla ei voida käyttää kastelua.

 

Seulonta

Kiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja muun muassa poistaa hienoainesta. Materiaali syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2-6 erikokoiseksi tuotteeksi kuljettamalla se tärisevän seulalaatikon läpi, jossa on erikokoisia pianolanka- tai ruutuverkkoja, joiden läpi aines putoaa. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. Pölyn leviäminen ympäristöön estetään tarvittaessa kastelulla sekä suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Kuljetukset ja liikenne Raaka-aine annostellaan murskaimelle ja seulalle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Murske kuljetetaan varastokasalle pyöräkuormaajalla. Asiakkaille toimitettavat kiviainestuotteet kuljetetaan osin yhdistelmäajoneuvoilla. Lastaus tehdään pyöräkuormaajalla.

 

Kuljetukset ja liikenne

Raaka-aine annostellaan murskaimelle ja seulalle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Murske kuljetetaan varastokasalle pyöräkuormaajalla. Asiakkaille toimitettavat kiviainestuotteet kuljetetaan osin yhdistelmäajoneuvoilla. Lastaus tehdään pyöräkuormaajalla.

 

Toiminta-aika

Toiminta on ympärivuotista, mutta jaksollista. Kiviainestuotteita valmistetaan varastokasoihin ja varastojen ehtyessä toteutetaan uusi tuotantojakso. Seulontaa tehdään 10-20 kertaan vuodessa muutaman tunnin-päivän jaksoissa. Murskausjaksoja on 1-3 vuoden välein. Jakson pituus on 2-15 vuorokautta. Murskausta ei tehdä heinäkuussa. Lastauksia ja kuljetuksia on ympäri vuoden. Valtioneuvoston asetus, 800/2010 "Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta", rajoittaa toiminta-aikoja, kun etäisyys naapureihin on alle 500 m. Tässä kohteessa lähin naapuri sijaitsee lähimmillään noin 220 m:n etäisyydellä murskausalueesta.

Melua aiheuttavien työvaiheiden toiminta-ajat:

  • Murskaus ma-pe 7.00-22.00, noin 100 tuntia/vuosi, max. 225
  • Rikotus ma-pe 8.00-18.00, noin 30 tuntia/vuosi, max. 60
  • Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe 6.00-22.00, 150 tuntia/vuosi, ja satunnaisesti la 7.00-18.00 Kuormauksia ja kuljetuksia satunnaisesti enintään 20 lauantaina vuodessa.

 

Satunnaiset lauantaikuljetukset ovat tärkeitä, koska mm. pienrakentajat ja mökkiläiset usein haluavat kuljetuksia viikonlopun aikana. Näissä kuljetusmäärät jäävät yleensä vähäisiksi. Kuormaamisesta ja kuljetuksista syntyvä melu ei aiheuta melutason ohjearvon ylityksiä ympäristön asutuilla alueilla. Kuljetusreitin varrella ei myöskään ole erityisesti häiriintyviä asuinkohteita.

 

Tuotteet ja tuotantomäärät

Arvioidut vuosituotantomäärät (1000 t/a):

  • Murskatut lajikkeet: murske, sepeli, keskiarvo 5-10 ja maksimi 15
  • Seulotut lajikkeet: sora ja hiekka, keskiarvo 26 ja maksimi 30 

Vähäinen osa aineksista toimitetaan jalostamattomana.

 

Raaka-aineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet

Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden kulutus, keskimäärin ja maksimi (tonnia/vuosi):

  • Toiminta-alueelta tuotettava kiviaines 20000-37000 ja 45000
  • Vesi 26 ja 46
  • Kevyt polttoöljy 13 ja 19
  • Voitelu- ja hydrauliikkaöljy 0,2 ja 0,3

 

Toiminta-alueelta tuotettava kiviaines varastoidaan seulonnan tai murskauksen jälkeen varastointikasoissa, vesi säiliökontissa ja kevyt polttoöljy varikkohallissa tai tuodaan säiliöperävaunulla suoraan tankkiin. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyä ei varastoida alueella. Polttoaineen varastointimäärä alueella on kerallaan enintään 2000 litraa.

 

Vedenhankinta

Tarvittava vesi tuodaan alueelle esimerkiksi 10 m3 säiliökontissa.

 

Energian käyttö

Murskauslaitoksen ja koneseulan käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä.

 

Liikennejärjestelyt

Alueelle kuljetaan sorapintaista Särkijärventietä. Ottamisalueelta Särkijärventietä pitkin on matkaa noin 2 km Kopsuon-/Siltatielle. Kyseisellä tieosuudella on 7 lomakiinteistöä ja 3 asuinkiinteistöä. Osa näistä sijaitsee Särkijärventien tuntumassa ja osa hieman etäämmällä tiestä. Keskimääräinen liikennemäärä on noin 3 kuljetusta työpäivässä. Laskelman oletuksena ovat seuraavat: 260 pv vuodessa, kuljetuksista 70 % ajoneuvoyhdistelmiä ja 30 % "nuppikuormia". Keskimääräinen kuormakoko noin 39 tn. Alueelle ympäristössä on paljon maatalousmaita, joiden toiminnassa käytetään raskaita ajoneuvoja. Ottamistoiminnasta syntyvä liikennemäärä on vähäinen, minkä vuoksi kuljetukset eivät aiheuta haittaa teiden varrella oleville asuinkiinteistöille. Liikenteestä aiheutuvaa pölyä torjutaan tarvittaessa kunnostamalla ja kastelemalla ajoreittejä ottamisalueella.

 

Kaivannaisjätteiden käsittely

Pintamaata läjitetään aumoiksi ja kasataan alueen laidoille, jossa se ei ole ottamistoiminnan tiellä. Pintamaata käytetään maisemoinnissa vaiheittain työn edetessä. Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan muodostuu kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset. Erillistä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ei esitetä. Tiedot esitetään tässä maa-ainesten ottamissuunnitelmassa.

 

Tuotteiden varastointi

Valmiit tuotteet varastoidaan ottamisalueen pohjatasolle eri raekokoja sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 6.8 metriä.

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminnasta syntyvät jätteet

Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteettivesiä. Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäte-erä on korjauksissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 200 kg/a). Energiajätettä syntyy noin 66 litraa vuodessa ja sekajätettä noin 51 litraa vuodessa. Toiminnanharjoittaja vastaa ko. jätteiden toimituksesta kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Huoltoja ei tehdä alueella. Kalustorikon yhteydessä tehdään vähäisiä korjauksia. Siten tuotantoalueella syntyy vain vähäisessä määrin vaarallisia jätettä kuten akkuja ja jäteöljyjä (noin 5.50 kg/a) ja muita öljyisiä jätteitä (noin 30 kg/a). Suojakaukaloihin mahdollisesti valuva öljy tai öljyvesiseos kerätään tiiviiseen astiaan. Mitään vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella. Vaaralliset jätteet toimitetaan tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta luvalliselle jatkokäsittelijälle. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

 

Jätevesi

Hulevedet imeytyvät alueen maaperään. Tuotantoalueella ei synny muita jätevesiä.

 

Maisema

Ottamisella on merkittävää vaikutusta vain lähimaisemaan alueen sisällä ja aivan lähialueilla. Metsäisessä maastossa alue ei näy kaukomaisemassa. Ottamisen aikana ja lopulla aluetta maisemoidaan vaiheittain metsämaaksi, jossa on vaihtelevia pinnanmuotoja.

 

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Toiminta-alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Toiminnalla ei ole merkittävää luontovaikutusta. Maa-ainestenotto on ainoastaan hiekan ja soran ottamista ja murskausta. Toiminta ei sisällä räjäytyksiä ja siten suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia rakennuksiin tai ympäristön rakenteisiin.

 

Ilmapäästöt

Ilmapäästöjä syntyy työkoneiden käyttämästä kevyestä polttoöljystä. Ilmapäästöjen suuruus voidaan laskea ominaispäästöarvoilla ja keskimääräisellä vuotuisella polttoainekulutuksella.

 

Polttoaineiden käytöstä johtuvia pakokaasupäästöjä rajoitetaan huolehtimalla moottorien ja laitteistojen kunnosta, jolloin syntyvät päästöt eivät ylitä ko. laitteiden tyyppihyväksyttyjä päästötasoja. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt eivät ole alueellisesti merkittäviä. Vain vähäinen osa kiviainespölystä kulkeutuu ottamisalueen ulkopuolelle. Pölyn syntyä ehkäistään kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä. Tarvittaessa pölyn sitomiseen käytetään kastelua.

 

Liikenteen aiheuttamat päästöt

Toiminnan liikennemäärä on alhainen. Särkijärventien varrella on asutusta suhteellisen harvassa. Tien varrella on maatalousmaa-alueita, joten tiellä kulkee jo ennestään raskaampia maatalouskoneita. Kuljetuksista aiheutuvat pöly- ja päästöhaitat eivät lisäänny merkittävästi alueella. Kuljettaja huolehtii, ettei kuorma aiheuta pölyhaittoja. Tienpitäjä huolehtii tien kunnosta ja pölyämisen

 

Maaperä, pohja- ja pintavedet

Maaperä

Soranotto ja murskaus eivät aiheuta erityisiä maaperä- tai pohjavesivaikutuksia. Merkittäviä paikallisia vaikutuksia ovat lähinnä onnettomuustilanteessa tapahtuva maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Polttoaineita tai kemikaaleja varastoidaan alueella vain satunnaisesti murskaus- tai seulontajaksoilla.

 

Pohjavedet

Alue sijaitsee 2-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,78 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,82 km2. Suunnitellun ottamisalueen pinta-alan osuus on noin 1,8 % pohjavesialueen pinta-alasta ja noin 3,3 % muodostumisalueen pinta-alasta. Ottamisalueella sijaitseva pohjaveden tarkkailuputki (HP 2) on ollut koko ottamistoiminnan ajan kuiva. Putken yläpää on tasolla +102.5 ja sen on 6 m syvä. Näin ollen pohjaveden pinnan taso on alueella alle +96,5. Ottamisalueen itäpuolella, lähellä särkijärventietä on pohjavesikaivo, missä vesipinta oli tasolla +95,4 (26.9.2023). Ottamisen pohjatason ja pohjaveden pinnan väliin jää vähintään 4 m suojakerros.

 

Pohjoispuolen ottamisalueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (HP) on tarkkailtu pohjaveden pintaa vuosina 1992-2005 välisenä aikana. Tuolloin pohjaveden pinnan taso on vaihdellut tasoilla +95.17-95.68. Pinnan muotojen sekä pohjavesiputkien tietojen perusteella suunnitellulta ottamisalueelta pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen kohti Päijännettä, jonka pinta on tasolla noin +77. Soranotto voi vaikuttaa lievästi pohjaveden laatuun ensisijaisesti varsinaisella ottoalueella, mutta ottamisen lievä pohjavesivaikutus ei näy ympäröivän alueen pohjaveden laadussa. Toiminnan vaikutukset voivat näkyä lievästi pohjaveden laadussa mm. sähkönjohtavuuden, kloridin ja sulfaatin osalla. Maa-ainesten ottaminen ei kuitenkaan aiheuta pohjaveden pilaantumista, eikä muuta veden laatua talousvedeksi kelpaamattomaksi. Ottamisella ei ole vaikutusta yhdyskunnan vedenottoon.

 

Kaivot

Ottamistoiminnan vaikutus lähimpien naapureiden pohjaveden laatuun tai pohjavedenpinnan tasoon on epätodennäköinen. Ottamis- ja varastoalueen vedet imeytyvät pääosin maaperään, joten alueelta ulospäin ei synny pintavaluntaa. Toiminta-alueen vesistä suurimman osan suotautuessa maaperään ja siten pintavesimäärien ollessa vähäisiä, ei toiminnalla ole vaikutusta pintaveden laatuun tai määrään ympäristössä.

 

Melu

Soranoton ja seulalaitteiston aiheuttama melu on melko vähäistä. Rikotusta tehdään ottotoiminnan yhteydessä satunnaisesti. Se aiheuttaa melua, joka lyhyellä etäisyydellä on impulssimaista. Rikotus tapahtuu pohjatasolla meluesteen takana lähellä ottamisrintausta. Rikotustarve on vähäistä. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on lähinnä mekaanisen murskainten jyskyttävää ääntä ja kivien syötöstä aiheutuvaa kolinaa, jota kumituksin vaimennetaan. Työkoneiden ja liikenteen aiheuttama melu on yleisesti ottaen suhteellisen tasaista. Peruutusten merkkiäänet ovat erillisen asetuksen säätelemiä.

 

Merkittävimpien alueella käytettävien melulähteiden arvioidut äänitehotasot Lwa (dB) ovat yleisesti käytetyillä laitteistoilla seuraavat:

  • Murskaus, liikkuva laitos 122-124
  • Rikotin 113-118
  • Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115

 

Lähin häiriintyvä kohde (1:55) sijaitsee lännessä noin 220 m etäisyydellä. Ottamisalueen ja kyseisen kohteen välissä on Lavaharju tasolla noin +120-125. Tämän muodostaa erinomaisen meluesteen lähimpään häiriintyvään kohteeseen nähden. Soran murskaus tapahtuu ottamisalueen pohjalla tasolla +100 ja näin ollen Lavaharju muodostaa noin 20-25 m korkean meluvallin. Murskaus tapahtuu lähimmillään 300 m etäisyydellä. Pohjoiskoillisessa sijaitsee seuraavaksi lähin häiriintyvä kohde (1:45), mikä sijaitsee noin 250 m etäisyydellä ottamisalueelta. Murskausta tehdään vähimmillään noin 300 m etäisyydellä ja enintään noin 400 m etäisyydellä. Ottamisalueen ja kohteen välissä on Lavanharju tasolla noin +115. Tämä muodostaa noin 15 m korkean meluvallin kyseisen kohteen suuntaan. Murskaustoiminta suoritetaan koko ottamisen ajan ottamisrintaukset ovat kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita. Murskauslaitoksen etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on noin 300-400 m. Lisäksi toiminta tapahtuu alueen pohjatasolla. Myös työkoneiden liikenne tapahtuu pääasiassa pohjatasolla. Arviointi: Ottamisrintaus suojaa murskauksen sekä ottamistoiminnasta syntyvän melun kulkeutumista lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Lisäksi etäisyys pienentää kohteisiin kulkeutuvan melun voimakkuutta. Lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kulkeutuvan päiväajan melutaso on enintään luokkaa noin 40.45 dBLAeq. Muut häiriintyvät kohteet sijaitsevat etäämmällä ja niihin kulkeutuva melutaso on entistä pienempi. Toiminnasta aiheutuva melu on vain ajoittaista. Se aiheutuu lähinnä murskauksesta, rikotuksesta, liikenteestä ja lastauksesta. Melutaso on arvioitu. Melutaso häiriintyvissä kohteissa alittaa melutason ohjearvot. Arviointi perustuu kokemuksiin monilla kiviainesalueilla aiemmin tehdyistä mittauksista ja mallinnuksista sekä alan kirjallisuuslähteistä. Melutason arviointiin käytettiin myös Tielaitoksen laatimaa tuotannon yleisohjetta - Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994. Ohjeen sisältämien melun vaimenemiskäyrästöjen perusteella saadaan lännen puoleisen asuinkohteen melutasoksi noin 41 dB (LAeq) ja pohjoiskoillisen loma-asunnon myös noin 41 (LAeq). Käyrästössä on meluesteen suurin korkeus "vain" 15 m. Siten lännen puoleisen kohteen melutason on todellisuudessa selvästi pienempi ja lähenee taustamelutasoa. Todennäköisesti murskauksen äänet eivät ole kuultavissa. Melutasot alittavat melutason yleiset ohjearvot, joita kiviainestoiminnassa pidetään raja-arvoina.

 

Pöly

Toiminnasta aiheutuu kuivana aikana jonkin verran pölyn leviämistä. Toiminta ja varastokasojen sijoitus tapahtuvat pääasiassa pohjatasolla, metsän ympäröimällä ottamisalueella. Pääosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Pöly leviää tuulen mukana ja siten tuulen suunnalla on suuri merkitys. Suomessa vallitsevia tuulensuuntia ovat lounaistuulet. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee lännessä, noin 220 m etäisyydellä ottamisalueesta ja hieman kauempana murskausalueesta. Syntyvä kivipöly laskeutuu valtaosin ennen näitä. Kyseisen kiinteistön ja ottamisalueen välissä on korkea harjanne sekä metsikköä ja taimikkoa. Nämä ehkäisevät pölyn leviämistä. Ottamisalueen ulkopuolelle laskeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Puiden ja kasvien pinnalle laskeutuva puhdas kivipöly huuhtoutuu sadeveden mukana maahan. Pölyämistä rajoitetaan tarvittaessa mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan. Toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun ohjearvojen ylittymistä ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 

Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle

Ottamistoiminta aiheuttaa ajoittain ympäristöön lähinnä melu- ja pölyhaittoja, jotka määrältään ja toiminnan jaksottaisuuden vuoksi ovat vähäisiä. Kohteen lähin naapurirakennus on lännessä noin 220 m etäisyydellä ottamisalueesta. Murskauslaitos sijoittuu vieläkin kauemmaksi melusuojausten taakse noin 300 m etäisyydelle. Toiminnasta johtuva melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja. Pölyn syntymisen ehkäisyn, etäisyyden ja puuston antaman suojan vuoksi ympäristöön kulkeutuvan pölyn määrä on vähäinen. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle. Pölypäästöt eivät myöskään aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä. Toiminnan aiheuttamat maisemahaitat korjaantuvat ottamisen päätyttyä. Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. Alueella tapahtuva toiminta aiheuttaa vain vähäistä häiriötä lähimmälle asutukselle.

 

ARVIO BAT JA BET SOVELTAMISESTA

Hakija/toiminnanharjoittaja pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä BEP-periaatteen mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa BAT-periaatteen mukaisesti. Tällöin toiminta on aina paremmin hyväksyttyä myös ympäristön asukkaiden näkökulmasta. Polttoaineiden aiheuttamaa pohjavesiriskiä vähennetään maaperäsuojauksen lisäksi harkituilla käytännöillä. Alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetty tukitoiminta-alue, jonka maaperä suojataan tiiviillä suojarakenteella. Murskauksen ja seulonnan pölypäästöjä vähennetään pölyn sidonnalla tai tuuli- sekä leviämisesteillä sekä putoamiskorkeuden säätelyllä. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa. Toiminta tapahtuu ottamisrinteiden suojassa, joten tämä rajoittaa merkittävästi pölyn leviämistä. Murskan ja koneseulan tankkauksen ajaksi maaperä suojataan tiiviillä liikuteltavalla kalvolla. Tukitoiminta-alueelle rakennetaan tiivis pohjarakenne. Maansiirtokoneet ja kuljetuskalusto tankaan tukitoiminta-alueella. Käytön aikana koneet ja laitokset ovat jatkuvasti käyttöhenkilökunnan valvomina. Laitteistot edustavat hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytännöt ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä.

 

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA ONNETTOMUUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN

Toimintaan liittyvä suurin riski on kevyen polttoöljyn huomaamaton vuotaminen maaperään. Tällaisen todennäköisyys on kuitenkin vähäinen. Polttoainetta ei säilytetä ottamisalueella. Koneiden vuodot ovat helpommin havaittavissa. Tankattaessa mahdollisesti tapahtuvat vuodot ovat heti nähtävissä, koska tankkaus suoritetaan valvotusti. Pyöräkuormaaja ja kaivinkone tankataan tukitoiminta-alueella. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita.

 

Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti:

-        Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille.

-        Vapaana oleva öljy kerätään tiiviiseen astiaan tai imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon.

-        Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle ja ympäröidään tarvittaessa imeytysaineella.

-        Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

-        Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua.

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Toiminnan päivittäiseen tarkkailuun kuuluu seuraavat asiat:

-        Urakoitsijatiedot

-        Murskausaika

-        Rikotusaika

-        Tuotteet ja tuotantomäärät

-        Sää

-        Suojarakenteiden kunto

Tiedot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi työmaapäiväkirjaan kirjataan mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeamat maaperän ja pohjaveden suojaamisen kannalta tärkeissä rakenteissa ja korjaavat toimenpiteet.

 

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Alueen itäosassa olevasta pohjavesikaivosta otetaan vesinäyte vuosittain. Vesinäyte analysoidaan akkreditoiduilla menetelmillä laboratoriossa. Joka 3. vuosi tehdään laaja analyysi. Välivuosina suppea analyysi. Vesipinta mitataan neljä kertaa vuodessa 3 kuukauden välein helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

 

Melu

Melutasoa seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli melutaso nousee, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

 

Pöly

Pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti toiminta-alueen ympäristössä. Mikäli nämä nousevat kohtuuttomalle tasolle, tehdään rajoittamistoimenpiteitä ja tarvittaessa erillisiä selvityksiä.

 

MAISEMOINTI JA JATKOKÄYTTÖ

Maisemointi

Maisemointia tehdään osittain yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otettujen alueiden luiskat maisemoidaan välittömästi, kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Ottamisalueen muotoilluille sora-/hiekkapinnoille levitetään alueelta kuorittua pintamaata 0,10.0,15 m kerros.

Alueelle kylvetään tai istutetaan puun taimia noin 2000 kpl/ha mäntyvaltaisesti. Kasvunopeuden parantamiseksi lisäksi istutetaan myös lehtipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Alueen kasvillisuuden kehitystä seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia / -kylvöjä. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti.

 

Jälkikäyttö ja loppumuotoilu

Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Ottamisen aikana sekä loppuvaiheessa alue muotoillaan vaihtelevin luiskakaltevuuksin ja mahdollisin kumparein paremmin luonnonmukaisen näköisesti. Luiskakaltevuudet pyritään saamaan noin 1:3. Mahdolliset kalliokumpareet peitetään metsän kasvulle riittävällä kiviaines- ja humuskerroksella. Loppumuotoilussa pyritään välttämään suoria linjoja ja kaavamaisia ratkaisuja, jotta maisemasta tulee luonnollisemman näköinen.

 

ASIAN KÄSITTELY

Asikkalan ympäristönsuojelu on kuuluttanut lupahakemukset Asikkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla ajalla 29.1.- 28.2.2024. Hakemuksia koskeva ilmoitus on julkaistu Seutuneloset lehdessä 27.1.2024.

 

Asikkalan ympäristönsuojelu on kuullut lupahakemusten johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Lupahakemusten johdosta on pyydetty lausuntoa Hämeen ELY-keskukselta sekä Päijät-Hämeen Ympäristöterveydeltä.

 

Muistutukset

Maa-ainesten ottolupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen sekä aloituslupahakemusten johdosta ei jätetty muistutuksia.

 

Lausunnot

Lupahakemuksesta on jätetty kaksi lausuntoa.

 

ELY-keskus on lausunut 26.3.2024 tulleessa lausunnossa seuraavaa:

 

Ottamisalue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa maaseutumaiseksi merkityllä alueella. Muita kaavoja alueella ei ole. Ottamissuunnitelman tai ELY-keskuksen tiedon mukaan ottamisalueella ei ole erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Ottamisalueen länsi ja lounaispuolella sijaitsee maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas Särkijärven kylän kulttuurimaisema. Ottamisalue sijaitsee kulttuurimaisema-alueeseen nähden Lavaharjun laen takana. Lähin asutus sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä ottamisalueesta.

 

Ottamisalue sijaitsee Särkijärvi-nimisellä (0401625) vedenhankinta käyttöön soveltuvalla pohjavesialueella (luokka 2) ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Ottamisalueella ja sen ympäristössä tehtyjen mittausten perusteella arvioitu pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueen kohdalla pohjoiseen. Ottamisalueen eteläosassa sijaitseva, tasolle +106,55 (N2000) ulottuva pohjaveden havaintoputki (HP2) on ollut kuiva. Ympäristön havaintopisteissä pohjavedenpinta on ollut tasolla +95,02.95,68 (N2000). Alin suunniteltu ottamistason on +100,0 (N2000).

 

Toiminnassa käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia sekä seulontalaitosta. Ajoittain käytetään myös iskuvasaraa ylisuurten kivien rikotukseen ja murskauslaitosta alueelta otetun kiven ja soran murskaukseen.

 

Murskaus ja seulonta tehdään polttoöljykäyttöisillä laitoksilla. Tankkauksen ajaksi murskauslaitoksen ja seulontalaitteiston alle levitetään nitriilikumikalvo, tai vastaavaa suojakalvo, altaan muotoon. Muutoin murskaus- ja seulontalaitteiden alapuoleista maaperää ei ole esitetty suojattavaksi. Murskauslaitosta ei säilytetä ottamisalueella muutoin kuin toimintajaksojen aikana.

 

Työkoneet säilytetään suojatulla tukitoiminta-alueella työajan ulkopuolisena aikana. Polttoaineet säilytetään huoltoauton sisällä olevassa säiliössä ja tuodaan alueelle vain tankkausta varten. Edellisessä maa-ainesluvassa on edellytetty pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden tarkkailua. Pohjavesitarkkailun tuloksia ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa eikä niitä toimitettu ELY-keskukselle. Toiminnan pohjavesivaikutuksia on esitetty tarkkailtavan jatkossa alueen itäosassa sijaitsevasta pohjavesikaivosta. Ottamisaluetta maisemoidaan vaiheittain ottamisen aikana. Luiskat muotoillaan noin 1:3 alueelta saatavilla mailla. Muotoilun jälkeen alueelle levitetään pintamaaksi soveltuvaa lähinnä alueelta kuorittua humuspitoista puhdasta maata. Alueelle kylvetään tai istutetaan puun taimia noin 2000 kpl/ha mäntyvaltaisesti. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti. Hämeen ELY-keskus katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n vaatimusten kanssa tai aiheuta ympäristönsuojelulain 17 §:n tarkoittamaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

 

Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa.

  • Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöiden sekä seulonta- ja murskauslaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.
  • Ottamisen vaikutuksia pohjaveteen tulee seurata ottamissuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELYkeskukselle. Lisäksi pohjavesitarkkailun tulokset pyydetään toimittamaan suorasiirtoina pohjavesitietojärjestelmään.
  • Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu selvitettävä ennen ottamistoiminnan jatkumista. Lausunto 3 (4) HAMELY/183/2024 25.03.2024
  • Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä. Tässä lausunnossa on ympäristölupahakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun kannalta.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto:

 

Maantien 14151 suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.). Maa-ainesottotoiminta kiinteistöillä tulee tapahtua kokonaisuudessaan maantien suoja-alueen ulkopuolella.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 14151. Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan. Maantien 14151 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ko. alueella on 96 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on n. 6 %. Alueella on nopeusrajoitus 60 km/h.

 

Päijät-Hämeen terveydensuojeluviranomainen on lausunut 5.2.2024 tulleessa lausunnossa seuraavaa:

 

Tuomo Sipilä hakee lupaa maa-ainesten ottoon ja kiviaineksen murskaamiseen Asikkalan kunnan Särkijärven alueella tilalla Uusi-Tommola II (Rno 1:65). Alueella on harjoitettu aikaisemmin maa-ainesten ottoa. Lupaa haetaan 10 vuoden ajalle yhteensä 178 000 k-m3 hiekan, soran ja kivien ottamiseen. Ottamisalueen pintaala on 3,3 ha. Maa-aineksista valmistetaan seulomalla ja murskaamalla alueella kiviaineslajikkeita. Lähin häiriintyvä lomarakennus sijaitsee n. 300 metrin etäisyydellä murskausalueesta ja asuinrakennukset n. 500 metrin etäisyydellä. Alue sijaitsee Särkijärven 2-luokan pohjavesialueella.

 

Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä, että alueella harjoitetusta ottotoiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa. Seuraavat seikat tulisi kuitenkin huomioida ympäristölupaprosessissa.

 

Toiminnalla ei saa olla haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun tai määrään, eikä toiminnan vaikutuspiirissä mahdollisesti sijaitsevien yksityisten talousvesikaivojen vedenlaatuun tai -määrään. Alimman ottamistason ja pohjaveden pinnan väliin tulee jättää hakemuksen mukaisesti vähintään neljän metrin suojakerros. Pohjavesitarkkailu tulisi asettaa hakijan velvoitteeksi hakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Pohjavesinäytteenottajalla tulisi olla koulutus tai pätevyys näytteenottoon. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Suunnitellusta toiminnasta aiheutuvaa melukuormitusta ei ole mallinnettu. Hakijan arvion mukaan lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kulkeutuva päiväajan melutaso on enintään 40-45 dBLAeq. Mikäli toiminnan aikana tulee esille epäilyjä ohjearvot ylittävästä meluhaitasta lähiasutuksen pihapiirissä, tulisi hakija velvoittaa selvittämään melutaso luotettavien mittausten avulla ja tarvittaessa tehostamaan meluntorjuntatoimenpiteitä. Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan hakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimet, kuten melua vaimentavien varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitoksen laitetekniset ratkaisut.

 

Melusta aiheutuvan viihtyvyyshaitan vähentämiseksi lupaehdoissa tulisi rajata melua aiheuttavien työvaiheiden vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyiksi. Sunnuntaisin ja arkipyhinä ei toimintaa tulisi sallia. Hakija esittää, ettei murskausta tehdä heinäkuussa. Lupaprosessissa tulisi tarkastella myös rikotuksen osalta toimintataukoa vuosittain yleisenä lomakautena.

 

Toiminnan seurauksena syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pölyhaittojen vähentämiseksi toiminta-alueella ja liittymäteillä sekä tarkkailemaan pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä. Pohjavesialueella ei tule käyttää suolausta tai muita kemikaaleja pölynsidontaan.

 

Työkoneiden tankkaus sekä öljytuotteiden, jätteiden ja kemikaalien varastointi tulee järjestää suojatulla tukitoiminta-alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Häiriötilanteisiin, kuten öljyvuotoihin varautuminen tulee hoitaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Myös ulkopuoliset urakoitsijat tulee perehdyttää toimintaan häiriötilanteissa.

 

Toiminta-alueella kertyvistä hulevesistä ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä pintavesistöille, joihin ne johdetaan. Hakijan tulee tarkkailla pintavesien muodostumista ja tarvittaessa käsitellä vedet ennen niiden johtamista maastoon.

 

Hakija tulisi velvoittaa toteuttamaan maisemointi- ja jälkihoitotoimet hakemuksen mukaisesti. Alueelle mahdollisesti muualta tuotavien ylijäämämaiden tulee olla puhtaita eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään tai pohjaveteen. Hakijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Tuomo Sipilän ympäristölupahakemuksesta.

 

Yleiset lupamääräykset

 

Ottomäärä ja kiviaineksen murskaus

  1. Ottamismäärä on enintään 178 000 m3-k 10 vuoden aikana eli keskimäärin 17.800 m3 vuodessa. Ottamista ei saa ulottaa 4 metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjavedenpintaa. Alin ottotaso on +100 m.

 

  1. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotavien ainesten välivarastointiin ja jalostamiseen. Alueella voidaan murskata ainoastaan kiinteistöllä voimassaolevalta maa-ainesottoalueelta syntyvää kiviainesta. Murskattavaksi ei saa tuoda kiviaineksia maa-ainestenottoalueen ulkopuolelta.

 

  1. Valvonnan helpottamiseksi maastoon tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi havaittavia korkeusmerkkejä. Ottamisalueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi 20 metrin välein esim. maalatuilla paaluilla. Turvallisuudesta on huolehdittava aitaamalla jyrkännekohdat (lippusiima). Alueen tuloväylään on laitettava kyltti, josta ilmenee luvan haltija, lupa nro ja yhteystiedot. Alueen sisääntulotielle on asennettava varoitustaulut varoittamaan sivullisia työmaa-alueesta. Murskauksen aikana ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Tarvittaessa toiminta-alueelle johtava tie on suljettava lukittavalla puomilla.

 

Toiminta-ajat ja melu- ja pölysuojaus

  1. Murskaimen ja seulan käyttö on sallittua ma-pe klo 7-20 välisenä aikana. Rikotuslaitteen käyttö ja räjäytykset on sallittua ma-pe klo 8-18 välisenä aikana. Kiviaineksen kuormaus ja kuljetus on tehtävä ma-pe klo 6-22 välisenä aikana. Satunnaisia kuormaamisia ja kuljetuksia saa tehdä arkilauantaisin klo 7-18 korkeintaan 20 lauantaina. Alueella ei saa harjoittaa ympäristöluvan mukaista toimintaa arkipyhinä tai sunnuntaina. (YsL 43 §, NaapL 17 §, VNp (800/2010) 8 §)

 

  1. Murskauslaitos on sijoitettava soranottoalueen pohjalle. Murskaimen sijoittamisessa tulee huomioida meluhaitan minimointi. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja lähelle varastokasoja siten, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien kiinteistöjen suuntaan. Murskaamo tulee sijoittaa vähintää 300 metrin etäisyydelle lähimmästä häiriintyvästä kiinteistöstä.

 

  1. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ulkona klo 7-21 A-taajuuspainotettua keskiäänitasoa (LAeq) 55 desibeliä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää klo 7-21 välisenä aikana A-taajuuspainotettua keskiäänitasoa (LAeq) 45 desibeliä.

 

Ensimmäisen murskaus- ja rikotusjakson aikana toiminnanharjoittajan tulee mitata melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Tulokset tulee lähettää viipymättä Asikkalan ympäristönsuojeluun, lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melumittausten tulokset saatuaan. Mikäli toiminnan aikana myöhemmin syntyy perusteltua aihetta epäillä em. melutason ohjearvojen ylittyvän tulee hakijan selvittää melutaso uudelleen. Tarvittaessa alueella on ryhdyttävä melusuojaustoimenpiteisiin. (YsL 43 §, VNp (800/2010) 7 §, VNp (846/2012) 9 §, VNp 29.10.1992/993)

 

  1. Murskausaseman laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman pieneksi. Pölyäminen tulee estää tämän lisäksi tarvittaessa kiviainesta kastelemalla.

 

Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

Toiminta-alue ja kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä kastelemalla. Alueelle johtavaa tietä tulee tarvittaessa kastella. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta maantielle 14151. Maantielle kulkeutuneet maa-ainekset on puhdistettava välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata maanteiden liikennettä tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi.  

 

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 79/2017 annettuja raja-arvoja lähimpien häiriölle altistuvien asuin- tai vapaa-ajankiinteistöjen kohdalla. Pölyn leviämistä tarkkaillaan tarvittaessa aistinvaraisen tarkkailun lisäksi lähialueella tehtävin mittauksin. (YSL 6 §, 20 §, 52 §, 53 §, 62 §, VNA 711/2001, NaapL 17 §, 18 §, VNA 800/2010)

 

Henkilökunnan perehdytys

  1. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijoiden henkilökunta mukaan luettuna, tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtoihin. (YsL 43 §)

 

Pohjavedelle vaarallisten kemikaalien käsittely ja jätehuolto

  1. Pölyn sidonnassa saa käyttää ainoastaan puhdasta vettä. Alueelle ei saa levittää suolaa.

 

  1. Kaivuualuetta ei saa käyttää pohjavedelle vaarallisten aineiden varastopaikkana. Työskenneltäessä alueella tulee noudattaa erityistä varovaisuutta öljytuotteiden käsittelyssä. Mahdollisesta öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

  1. Seulonta ja murskauslaitteiden alle on asennettava suojarakenne, joka estää haitallisten kemikaalien pääsyn pohjaveteen. Polttoainesäiliöiden sekä murskaus- ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista. Laitteiden tankkauksen aikana on käytettävä suojauksena öljynimeytysmattoa. (YsL 43 §)

 

  1. Polttonesteitä ja voiteluaineita ei saa varastoida soramontussa. Väliaikaisesti paikalle tuotavien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. (YSL 43 §, VNp (846/2012) 11 §)

 

  1. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, ettei aineita pääse maaperään tai vesistöön, eikä ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. (YsL 43)

 

Onnettomuuksiin varautuminen

  1. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto (esimerkiksi öljynimeytysraetta). Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. (YsL 43 §, VNp (800/2010) 12 §)

 

Tarkkailu

  1. Pohjaveden laatua on seurattava ottamalla laaja analyysi ottamisen alkaessa sekä jatkossa 3 vuoden välein. Vuosittain tulee ottaa suppea näyte. Tulokset on toimitettava 2 kk:n kuluessa näytteen ottamisesta Asikkalan ympäristönsuojeluun ja Hämeen ELY-keskukseen. Lisäksi pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa suorasiirtoina pohjavesitietojärjestelmään. Mikäli ottamisalueen läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu selvitettävä ennen ottamistoiminnan aloittamista.

 

Laajan analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, alkaliniteetti, alumiini, ammonium, fluoridi, happi, kloridi, KMnO4-luku, kokonaiskovuus, lämpötila, mangaani, nitraatti, pH-luku, rauta, sameus, sulfaatti, sähkönjohtavuus, väri, TVOC sekä mineraaliöljy.

 

Suppean analyysin tulee sisältää seuraavat tutkimukset:

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, aistinvarainen arviointi, KMnO4-luku, pH-luku, sähkönjohtavuus, happi, kovuus, kloridi, sulfaatti, sameus, rauta, mangaani sekä mineraaliöljy.

 

Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota.

 

Pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa 3 vuotta ottamisen päätyttyä ja havaintoputket on jätettävä paikoilleen mahdollista jälkiseurantaa varten.

 

  1. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueella olevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Havaintotulokset tulee ilmoittaa kultakin vuodelta seuraavan vuoden 31. tammikuuta mennessä kunnan maa-ainesvalvojalle.

 

  1. Alueella tulee tarkkailla siellä esiintyviä vieraslajeja ja niitä tavatessa torjua ne niin, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön tai joudu maa-aineksen mukana uusille kasvualueille.

 

  1. Alueen maisemointi ja jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vaiheittain ottamistoiminnan edistyessä niin, että vuosittain alueella on maisemoitava alueita. Ottamisalue luiskineen on metsitettävä istuttamalla alueelle puustoa (2500-3000 tainta/ha), puustoksi istutetaan sekametsää. Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Luvan haltija vasta metsityksistä, kunnes puusto kasvaa luontaisesti. (MAL 11 §, YSL 52 §)

 

Raportointi valvontaviranomaiselle

  1. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa jokaisesta murskausta koskevasta toimintajaksosta ympäristötoimeen vähintään kahta viikkoa ennen toiminnan aloittamista. (YsL 43 §)

 

  1. Luvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu maa-aineslain 23a §:n mukaisesti NOTTO-rekisteriin tammikuun 31. päivään mennessä.

 

Toiminnasta on raportoitava Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tulee esittää kirjanpidon mukaisesti:  urakoitsijatiedot, laitoksen toiminta-ajat, raaka-ainetiedot, tuotantomäärät, käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu, toiminnassa syntyneet jätteet sisältäen jätenimikkeet ja kuvaus jätelajista, määrät, jätteen tyyppi (vaarallinen, tavanomainen tai pysyvä jäte) ja jätteen vastaanottajan tiedot, jätteen käsittelypaikka sekä käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Laitoksella suoritetut huoltotoimenpiteet tulee mainita. Mikäli toiminnassa on sattunut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia häiriötilanteita tai onnettomuuksia, tulee niistä rapostoida vuosiraportissa. Jätekirjanpito tulee säilyttää jätelain mukaisesti kuusi vuotta. Jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, jätteen tuottajan on toimitettava jätekirjanpitoon sisältyvät tiedot jätteen käsittelijälle. (YsL 43 §)

 

  1. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava hyvissä ajoin toiminnan muutoksista tai lopettamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43 §)

 

  1. Hakijan on ennen ottamisen aloittamista annettava kunnalle hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa kuusi (6) kuukautta yli tämän luvan voimassaolon. Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus tai rahalaitokseen tehty rahatalletus. Vakuutta voidaan pienentää vaiheittain valvontaviranomaisen päätöksellä. Vakuuden suuruus on 13 200 euroa (vakuuden ohjeellinen suuruus sora- ja hiekka-alueilla on vähintään 4 000 euroa/ha). Lupaviranomainen voi tarkistaa vakuuden suuruutta luvan voimassaoloaikana.

 

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Alueen kaavoitus ei aseta esteitä luvan myöntämiselle.

 

Maa-ainesluvan myöntämisedellytykset on annettu maa-aineslain 3 §:ssä. Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei kallionlouhinnan ja murskaamon toiminta suunnitellulla sijoituspaikalla aiheuta;

  • Maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista
  • Eikä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

 

Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNa maa-ainesten ottamisesta 6 §)

 

Lupa maa-ainesten ottoon on myönnetty lupahakemuksessa annetulle lupa-alueelle ja maa-ainesten ottomäärille. (määräys 1)

 

Alueelle muualta tuotava maa-aines saattaisi vaarantaa pohjaveden laatua. Maa-aineskohteesta ei saa muodostua maankaatopaikkaa. (määräys 2)

 

Ottamisen toteutuksen tulee noudattaa ottamissuunnitelmaa. Ottoalueen rajojen näkyvällä merkinnällä maastoon ja rakennettavalla kiinteällä korkeuspisteellä voidaan seurata ottamisen toteutuksen pysymistä luvan mukaisena. Putoamisvaaran poistaminen maanleikkauksen kohdalla edellyttää tästä varoittavaa aitaa. (määräys 3)

 

Luvassa on annettu toiminta-aikaa koskevia rajoituksia. Toiminta-ajat on määrätty kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns. MURAUS- asetus) rajoissa. Perusteluna arkilauantaisin tehtävälle kuormaukselle ja kuljetukselle on loma-asukkaiden tarve viikonloppukuormaukseen sekä satunnaisesti työmaiden venyminen viikonloppuihin. (määräys 4)

 

Naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säätelee toiminnan vähimmäisvaatimukset silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Koska lähin häiriintyvä kohde sijaitsee alle 500 metrin päässä kohteesta, tulee melutaso selvittää ensimmäisen murskauksen aikana, jotta melusuojausten riittävyydestä päästään varmuuteen. (määräykset 5-7)

 

Henkilökunnan perehdyttämisellä ympäristöluvan ehtoihin varmistetaan ettei tietämättömyys aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. (määräys 8)

 

Määräyksillä varmistutaan siitä, ettei toiminnasta aiheudu riskiä pohjaveden pilaantumiselle tai määrän muuttumiselle normaalissa ottotoiminnassa ja pienennetään haitan määrää onnettomuustilanteissa. (määräykset 9-14)

 

Pinta- ja pohjavesitarkkailulla voidaan varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiin ja, että mahdollisiin epäkohtiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Sekä toiminnanharjoittajalla että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailusta saatua tietoa hyväksi käyttämällä muuttaa tai hakea muutosta lupapäätöksessä edellytettyyn tarkkailuun. (määräykset 15 ja 16)

 

Kiinteistön omistajalla on velvollisuus estää vieraslajien leviäminen uusille kasvupaikoille. (määräys 17)

 

Jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan vaikutuksia ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympärivään luontoon sekä edistää alueen jälkikäyttömahdollisuuksia. Alueen osittaisella avaamisella kerrallaan suojellaan pohjavettä sekä läheistä Natura-aluetta mahdollisilta vaikutuksilta. (määräys 18)

 

Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain (646/2011) 118 §:ssä säädetään mm. ympäristöluvan haltijan kirjanpitovelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) säädetään tiedoista, joita kirjanpidossa on oltava. (määräykset 19-21)

 

Luvassa määrätyn lupamääräysten noudattamisvakuuden määrän arviointi perustuu yleiseen valtakunnalliseen tasoon soranottoalueen vakuuksissa. (määräys 22)

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. (MAL 10 §, YSL 87.2 ja 89 §)

 

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §).

 

Asetuksen noudattaminen

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §)

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Maa-aineslain 21 §:n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Määräys voi tarvittaessa koskea vain osaa haettua aluetta ja ajankohtaa, jolloin ottamistoiminta tai siihen liittyvät muut toimenpiteet voidaan käynnistää. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

 

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 198 §:n 1 momentissa ja 199-201 §:ssä säädetään.

 

Ympäristönsuojelulain 199.1 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

 

Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta.

 

Toiminnanharjoittajan tulee asettaa erillinen 2 000 euron aloitusvakuus, jos toiminta aiotaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuus vaaditaan niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa sekä ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksien muuttamisen varalle. Vakuus tulee olla asetettu ennen tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamista. (MAL 21 § ja YSL 199 §).

 

Sovelletut oikeusohjeet

 

Maa-aineslaki (555/1981) §:t 1, 1a, 3-4, 4a, 5, 5a, 6-7, 10-13, 13a, 19-21, 23, 23a, 23b;

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) §:t, 1-4, 6-9;

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) §:t: 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 14-17, 19, 20, 27, 29, 34, 39, 40, 42, 43, 44, 47a, 48, 49, 52, 53, 54, 58, 62, 64, 66, 70, 83, 84, 85, 87, 89, 94, 113, 123, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199, 200, 201, 205 ja 209;

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014) §:t: 2, 3, 4, 11, 12, 13, 14, 15;

Jätelaki (JL 646/2011) §:t: 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120, 121, 122;

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012);

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010);

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017);

Maa-ainestaksa (Asikkalan ympäristölautakunta 16.5.2017 § 36)

Asikkalan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

(Ympäristönsuojelusihteerin päätös 28.5.2018)

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelystä peritään Asikkalan kunnan maa-ainestaksan ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen 3 455 €:n maksu.

 

Maksu määräytyy seuraavasti:

Ympäristölupaa edellyttävän laitoksen tai toiminnan lupapäätöksen valmistelu (YSA 2 §) kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kiven louhinta 3 150 €, josta maa-ainestaksan 1.11 kohdan mukaan peritään 50 %. Maa-ainestaksan 2.1 kohdan mukaisesti peritään suunnitelmaa kohti perusmaksu 200 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,004 €/m3. Tämän lisäksi peritään 50 €/kuultava ja 200 € /lehtikuulutus.

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

 

Päätös annetaan tiedoksi lausunnon antaneille viranomaisille.

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on pöytäkirjanotteen liitteenä.

 

 

Valmistelija Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Jenni Komppa

puh. 044 778 0271, sähköposti: etunimi.sukunimi(a)asikkala.fi

 

Esittelijä Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Komppa Jenni

 

Päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää maa-aines- ja ympäristöluvan kiinteistölle Uusi-Tommola II (16-418-1-65) hakemuksen mukaisena ja edellä annettuja määräyksiä noudattaen. Lupa aloittaa muutoksenhausta huolimatta myönnetään soranoton osalta.  

 

Asian käsittely kokouksessa:

Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotuksessa mainittujen lupamääräysten kohtaa 4 seuraavasti: "Murskaimen ja seulan käyttö on sallittua ma-pe klo 7-22 välisenä aikana".

 

 

Päätös Ehdotus hyväksyttiin esittelijän tekemällä muutoksella.